24. maaliskuuta 2005
Teksti:

Kello 6.25 tutkamonitorille ilmestyy uhkaava kohde. Se on OS 101 tai AY 285. Vai onko se sittenkin vihollinen? Olen Satakunnan lennoston tilannevalvoja, ja minun pitää ottaa selvää. Hornetit on saatava ilmaan.
    Onneksi tämä on leikkiä. Todellisuudessa olen kotona pelaamassa puolustusvoimien uutta Tee työtä, jolla on tarkoitus -verkkopeliä. Se yrittää kertoa nuorille, että armeija tarjoaa työtä sotilaiden lisäksi myös kemisteille ja sihteereille.

Samankaltaiset yhteiskunnallisen viestin sisältävät verkkopelit ovat yleistyneet vauhdilla. Pelaaja taistelee niissä ilmastonmuutosta vastaan, kampanjoi vaaleissa tai yrittää pärjätä naisyrittäjänä.
    ”Nuoret aikuiset käyttävät yhä enemmän aikaa pelaamiseen ja katsovat vähemmän televisiota. Mainostajat haluavat viedä viestin sinne, missä ihmiset ovat”, sanoo yhteiskunnallisia nettipelejä Tanskassa tutkiva Gonzalo Franca. Ilmiö on niin uusi, että Suomesta ei löydy asiaan perehtynyttä tutkijaa.
    ”Vielä 1950-luvulla, ennen suuria tvvaaliväittelyjä, televisiota pidettiin epäuskottavana poliittisen viestin välittäjänä. Nykyään ei ole vaalikampanjaa, johon televisio ei liittyisi. Jokaisella kampanjalla länsimaissa on myös nettisivunsa. Seuraava aste ovat pelit”, Franca sanoo.
    Yhteiskunnalliset viestit ovat kuuluneet peleihin kautta aikojen. Esimerkiksi 1900-luvun alussa kehitelty Monopoli oli alun perin nimeltään Landlords, ja sen tarkoituksena oli taistella maaveroja vastaan.
    Nettipelien politisoituminen kiihtyi syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen. Tuolloin syntyi satoja amatöörivoimin tehtyjä yhteiskunnallisia ja väkivaltaisia pelejä. Suurimmassa osassa yritettiin nistiä Osama bin Laden.
    ”1960-luvulla olisi otettu kantaa säveltämällä laulu tai maalaamalla graffiti. Nyt luotiin peli”, Franca sanoo.

Satakunnan lennostossa homma on hallussa. Olen tarkastanut, että Hornettorjuntahävittäjä on aseistettu ja lähtökunnossa. Muutun lentäjäksi ja nousen ilmaan. Samalla mietin, voiko peleillä muuttaa mielipiteitä. Useimmat pelit ovat yksinkertaisia, jopa kömpelöitä. Haluaako kukaan armeijaan, koska on nähnyt ontuvan nettianimaation lentomoottorien tarkistuksesta?
    Francan mukaan saattaa hyvinkin haluta. Esimerkiksi Yhdysvaltojen armeijan julkaisema räiskintäpeli on kerännyt miljoonia pelaajia. Jotkut ovat varmasti innostuneet ampumisesta ja hakeutuneet palvelukseen.
    Toinen esimerkki netti pelien vaikutuksesta on Francan mukaan Australiassa luotu Escape from Woomera. Pelin tarkoituksena on simuloida keskellä autiomaata sijaitsevan vastaanottokeskuksen keskitysleirimäisiä oloja ja ottaa kantaa siihen, kuinka kehnosti Australia kohtelee pakolaisiaan.
    ”Lehdistöä ei päästetty paikalle todelliseen Woomeraan, eivätkä monet australialaiset edes tienneet siitä. Pelin ansiosta tilanne muuttui nopeasti. Vastaanottokeskus lakkautettiin vuonna 2003 mediakohun jälkeen. ”

Elina Kervinen

Vaikutu näistä:
www.escapefromwoomera.org,
www.womenit.info/johtotahti/,
www.greenpeace.org,
www.americasarmy.com,
www.unicef.org/voy/explore/aids/explore_1360.html,
www.mil.fi