Ensi syksystä voimaan tuleva uusien opiskelijoiden opintoaikojen rajaus tuskin aiheuttaa päänvaivaa yhdellekään missään ajassa valmistuvaan pyrkivälle. Hallituksen sivistyspoliittisen ministerityöryhmän esityksen mukaan ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla olisi oikeus suorittaa tutkinnot kahta vuotta tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Useimpien tutkintojen kohdalla tämä tarkoittaa yhteensä seitsemää vuotta.
    Enimmäisaikaan ei kuitenkaan lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuden suorittamisesta eikä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaasta. Enimmäisaikaan ei myöskään laskettaisi enintään neljää lukukautta, joiden aikana opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi.
    Enimmäisajan täytyttyä opiskelijan pitää opinto-oikeutensa säilyttääkseen esittää yliopistolle suunnitelma, kuinka hän saattaa opintonsa päätökseen. Ehdotuksen mukaan yliopiston täytyy hyväksyä opiskelijan suunnitelma automaattisesti.
    Näin toteutuessaan järjestelmän keskeisin vaikutus näyttää olevan paperinpyörityksen lisääntyminen yliopistolla.

Opintolainaa nostaville uusille opiskelijoille on kuitenkin luvassa porkkana määräajoissa pysymisestä.
    Tämä täky on opintolainan verovähennysoikeus, josta pääsevät nauttimaan vain enintään kaksi vuotta alansa tavoiteajan ylittäneet. Lisäaikaa voi saada vain erityisestä syystä. Sellaisiksi lasketaan sairaus, asevelvollisuuden suorittaminen ja lasten saaminen.
    Toteutuessaan vähennysoikeus käsittää 30 prosenttia lainasumman 2 500 euron “omavastuun” ylittävästä osuudesta. Vähennysoikeuden saaminen ei vaadi valmistuneelta opiskelijalta omaa aktiivisuutta, vaan Kela laskee vähennykset automaattisesti.
    Kaikkien korkeakouluopiskelijoiden opintolainan enimmäismäärä nousee esityksen mukaan 300 euroon kuussa 1.8.2005 alkaen. Asumistuen vuokrakatto nousee 252 euroon marraskuun alusta.

Juha Merimaa

Muuta kiinnostavaa:

• Ei artikkeleita