Kaikista opiskelijoiden järjestöistä vanhimpia ja mystisimpiä ovat osakunnat. Osakunnat eivät yhdistyksiä vaan julkisoikeudellisia korporaatioita, joiden olemassaolon tunnustavat yliopistolaki ja ylioppilaskunta-asetus.
Koko maassa on kuusitoista osakuntaa, joista Helsingin yliopistossa toimii viisitoista ja yksi Teknillisessä korkeakoulussa. Niistä vanhimmat laskevat historiansa aina Turun akatemian alkuaikoihin vuoteen 1643.
Osakunnat on organisoitu alueittain ja kielirajojen mukaan. Jokainen Suomen lukio kuuluu jonkin osa-kunnan kanta-alueiseen. Nykyään osakunnan voi valita halunsa mukaan tai jättää kokonaan liittymättä.
Näin ei ole aina ollut. Alun perin osakuntien tarkoitus oli saada opiskelijat professorien valvovien silmien alla, ja pitää heidät kurissa ja nuhteessa. Koska osakuntien jäsenyys oli pakollista aina vuoteen 1937, saattoi erottaminen osakunnasta merkitä potkuja koko yliopistosta.
Jo alusta asti osakunnilla oli toinen tehtävä: tarjota koti ja yhteisö kaukaa tulleille opiskelijoille. Ruotsin vallan aikana tämä tarkoitti myös valtakunnan muista osista tulleita opiskelijoita, joille oli aikoinaan omia osakuntia.
Tänä päivänä kaikki osakunnat ovat kuitenkin suomalaisia huolimatta siitä, että opiskelijoita tulee kaukaa rajojen ulkopuoleltakin. Juuri heidän luulisi olevan eniten kerhohuoneiden ja yhteisöjen tarpeessa. Miksei heille ole perustettu omia osakuntia?
”Kysymys nousee aika-ajoin esiin, mutta kukaan ei ole todella tarttunut asiaan”, kertoo Osakuntien yhteisvaltuuskunnan puheenjohtaja Tiina Metso.
”Suurin osa ulkomaisista opiskelijoista on täällä vain lyhyen aikaa, eikä samanlaista järjestäytymistarvetta ole ilmeisesti syntynyt.”
Nykyiselle yhdistyslaille pääsärkyä aiheuttavien uusien osakuntien perustaminen tuskin olisi edes juridisesti kovin helppoa.
Vaihtoehdoksi Metso kutsuu ulkomaalaisia opiskelijoita mukaan osakuntiin.
”Rehtorin illallisella laskettiin syksyllä leikkiä, miten pohjalaiset voisivat ottaa suojiinsa yhtälailla leveilevät jenkit. Åbo Nationiin voisivat sopia ahvenanmaalaisten lisäksi myös Jersey ja Cayman-saaret.”
Juha Merimaa
