Musiikkitalo rakennetaan yliopistojen rahoilla

T:Teksti:

Helsinkiin Töölönlahden rannalle suunnitellusta 112 miljoonan euron hintaisesta musiikkitalosta lähes puolet rahoitetaan yliopistojen toimintamenoista.
    Käytännössä tämä tapahtuu siten, että talon rakentava valtion kiinteistöhallintayritys Senaatti- kiinteistöt maksaa talon kustannuksista Sibelius-Akatemian osuuden 48 prosenttia eli vajaat 54 miljoonaa euroa. Senaatti-kiinteistöt perii summan Sibelius-Akatemialta takaisin vuosien mittaan ottamalla rakennuksesta korotettua vuokraa. Talon kaksi muuta rakennuttajaa, Yleisradio ja Helsingin kaupunki, rahoittavat osuutensa muilla ratkaisuilla.
    Sibelius-Akatemian vuokrasopimus vuonna 2009 valmistuvaan musiikkitaloon on solmittu 25 vuodeksi.
    ”Uuden talon myötä Sibelius-Akatemian vuokrakulut kolminkertaistuvat 4,3 miljoonaan euroon vuodessa”, kertoo opetusministeriön yliarkkitehti Tuulikki Terho.
    Sibelius-Akatemia, jonka kokonaisbudjetti on 22 miljoonaa euroa vuodessa, ei pysty maksamaan vuokran kohotusta omasta pussistaan. Musiikkitalohanketta Sibelius-Akatemiassa vetävä projektipäällikkö Ossi Peura kertoo, että opetusministeriö on luvannut lisätä Sibelius- Akatemian rahoitusta vuokrankorotusta vastaavalla 2,9 miljoonalla eurolla vuodessa vuodesta 2007 lähtien.
    Sibelius-Akatemian määrärahat tulevat valtion budjetista samasta potista kuin muiden yliopistojen toimintamenot. Terho kertoo opetusministeriön yrittävän saada taloa varten lisärahoitusta valtiovarainministeriöltä, mutta myöntää mahdollisuudet heikoiksi.
    Ellei lisärahaa saada, on korkeakoulujen välinen rahanjako nollasummapeliä. Käytännössä Sibelius-Akatemian 53 miljoonan euron osuus musiikkitalosta lankeaa kaikkien Suomen yliopistojen maksettavaksi.
    Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio sanoo ratkaisua kestämättömäksi.
    ”Jos Sibelius-Akatemia haluaa itselleen tilat Helsingin keskustaan, ei niitä muiden yliopistojen rahoilla saa tehdä. Meillä muillakin on tarpeeksi vaikeuksia vuokriemme kanssa.”

Lähes kaikkien Suomen korkeakoulujen vuokramenot ovat nousseet selvästi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Tärkein syy tähän on ollut yliopistojen runsas rakentaminen. Vuonna 1995 perustettu Senaatti-kiinteistöt (alun perin Valtion kiinteistölaitos) toi mukanaan uuden käytännön, jossa yliopistot ovat voineet tilata siltä rakennuksia. Rakennuskulut yliopistot maksavat korotettuina vuokrina.
    Uusi menettely helpotti akateemista rakentamista, ja sen jälkeen ovat nousseet muun muassa muun muassa Kumpulan kampus ja iso osa nykyistä Viikin kampusta. Kustannuksia maksetaan kohonneina vuokramenoina vielä pitkään. Kohonneet vuokramenot ovat kuitenkin vain kolikon toinen puoli.
    ”Aiemmin valitettiin, ettei tiloja ole tarpeeksi”, muistuttaa yliopistokiinteistöjen toimialan johtava asiantuntija Tuomo Hahl Senaatti-kiinteistöistä.
    Vaikka tilavuokrat ovat kohonneet, ei niiden suhteellinen osuus yliopistojen kokonaismenoista ole kasvanut, kertoo budjettineuvos Vesa Jatkolan valtionvarainministeriössä tekemä selvitys. Syynä tähän on yliopistojen itsenäisesti hankkiman rahoituksen kasvu. Yksityinen rahoitus on kuitenkin pääosin projektiluonteista, eikä sen jatkuvuudesta ole takeita.
    Yliopistojen rakennuttaminen on nyttemmin otettu tarkempaan valvontaan. Yliopistoille on myös laadittu uusi toimitilastrategia. Sen mukaan uusia tiloja ei enää pitäisi ottaa käyttöön, vaan vanhojen käyttöä tehostaa.

Juha Merimaa