Vallan nuoret naiset

T:Teksti:

Kaksi viikkoa sitten Ylioppilaslehdessä hämmästyttiin. Olimme lähettäneet sähköpostiviestin yli 400 henkilölle, joita pidimme suomalaisina vaikuttajina: viisaina, merkittävinä tai vaikutusvaltaisina ihmisinä.
    Esitimme heille seuraavan kysymyksen: ”Ketkä mielestänne ovat tällä hetkellä Suomen viisi merkittävintä nuorta naista? ”
    Halusimme nostaa esiin nuoria huippuasiantuntijoita, tulevia vaikuttajia ja nuorta älymystöä. Miehet rajasimme tästä kyselystä pois, koska koimme, että alle 35-vuotiaiden sukupolvessakin naisten asiantuntemus pääsee hitaammin ja vaikeammin esiin kuin miesten. Yksi motiivi oli myös reagoida valtakunnantelevision Suuret suomalaiset -äänestykseen. Halusimme tarjota areenalle muitakin esikuvia kun Urho Kaleva Kekkosen tai Carl Gustaf Mannerheimin kaltaiset kuolleet valtiomiehet.

Ensimmäinen hämmästys koski vastausten määrää. Toimitukseen ropisi yhden karhukirjeen jälkeen kaikkiaan 148 vastausta. Kysymystä arvosteltiin vaikeaksi, mutta silti moni innostui miettimään vastausta. ”Mahtava kysely, todella kiinnostavaa”, hehkutti eräs kolmekymppinen naisvastaaja. Joitain kysely ärsytti. ”En voi vastata, koska en tiedä muita merkittäviä nuoria naisia kuin vaimoni”, kirjoitti eräs keski-ikäinen mies.
    Toinen hämmästys toimituksessa koski tuloksia. Kysymysviestissä muistutettiin, että ”nainen voi toimia esimerkiksi tieteen, taiteen, talouden tai politiikan saralla ”.
    Vastauksissa hallitsivat kuitenkin poliitikot. 32-vuotias keskustan ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki sai ylivoimaisesti eniten ääniä, 66 kappaletta. Kokoomuksen europarlamentaarikko Piia- Noora Kauppi tuli toiseksi 30 äänellä ja vihreiden kansanedustaja Anni Sinnemäki kolmanneksi 23 äänellä. Sen jälkeen äänet hajautuivat voimakkaasti.
    Politiikan tutkija Jaana Kuusipalo Tampereen yliopistosta näkee poliitikkojen hallitsemassa kärjessä suomalaisen tasa-arvopolitiikan tuloksia.
    ”Politiikassa on käyty kamppailua siitä, että naisia saadaan enemmän mukaan. Puolueille on ollut tärkeää nostaa nuoria naisia myös imagon vuoksi. Se on myös järkevää: naiset äänestävät ahkerasti ja usein naisia. Talouselämässä vastaavia säädöksiä tai pyrkimyksiä ei ole ollut”, Kuusipalo sanoo.

Poliitikkojen ohella kärjestä erottuivat kulttuurin ja taiteen edustajat. Ensimmäinen ei-poliitikko oli suunnittelija Paola Suhonen. Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa oli kuudes, heviyhtye Nightwishin solisti Tarja Turunen seitsemäs ja runoilija Heli Laaksonen kahdeksas.
    Kuusipalon mukaan tämä on tuttua lukuisista eliittitutkimuksista.
    ”Suomessa naiset ovat poliittisessa ja kulttuurieliitissä hyvin edustettuina. Talous ja hallinto ovat vaikeampia aloja.”
    Vastaajat perustelivat poliitikkojen äänestämistä useimmiten näiden vaikutusvallalla. Taiteilijoita ja esiintyjiä äänestäneet vastaajat korostivat perusteissaan Vilkkumaan, Turusen ja Suhosen merkitystä myönteisinä esikuvina tai Suomen edustajina maailmalla. Ultra Bran sanoittajassa ja nykyisessä kansanedustajassa Anni Sinnemäessä nämä perustelut yhdistyivät.
    Tutkija Jaana Kuusipalo piti listaa myönteisen monipuolisena.
    ”Tutkijoita on vähän, ja se kertoo ehkä siitä, että asiantuntija-aseman saa usein vasta yli 35-vuotiaana. Mutta koko listalla on naisia esiintyvistä taiteilijoista toimitusjohtajiin ja poliitikkoihin. Tulevia vaikuttajia on joka oksalle.”