10. joulukuuta 2004
Teksti:

Kopiokoneet, tulostimet ja painokoneet suoltavat paperia, mutta kuinka paljon?
    Helsingin yliopiston keräämän ympäristöraportin mukaan kopiopaperia kului viime vuonna 53 miljoonaa arkkia. Luvun on ilmoittanut Yliopistopaino, joka ylläpitää kopiokoneita. Tämä on kuitenkin vasta osatotuus yliopiston paperinkulutuksesta.
    ”Jos haluaisin kattavan luvun, niin saisin varmaan tehdä vähintään kuukauden töitä”, arvioi teknisen osaston ympäristövastaava Virpi Pyy.
    Tulostus on nimittäin lisääntynyt viime vuosina valtavasti, ja pääosin se tapahtuu muilla kuin Yliopistopainon ylläpitämillä monitoimilaitteilla. Ne ovat kopiokoneita, joilta pystyy myös tulostamaan.
    Erillisten tulostimien paperihankinnoista vastaa kukin yksikkö erikseen – tiedekunta-, laitos- tai jopa osastotasolla. Keskitettyä seurantaa ei ole, joten varmimmaksi lähteeksi jää valistunut arvaus:
    ”Sanoisin, että ihmiset sen toisen mokoman paperia kuluttaa tulostukseen”, Pyy veikkaa.
    Tällöin kopiointiin ja tulostukseen käytetyn paperin määrä olisi yli sadan miljoonan luokkaa. Sillä voisi päällystää Senaatintorin 900 kertaa. Kun päälle levitettäisiin vielä Yliopistopainossa teetetyt painotyöt, joiden määrä A4- kokoon muutettuna oli viime vuonna 57 miljoonaa arkkia, nousisi paperinpinta 1 400 kerroksen ansiosta reiluun 13 senttiin. Yliopiston vuotuinen paperinkulutus on kokonaisuudessaan vielä tätäkin enemmän, sillä yksiköt teettävät painotuotteitaan muuallakin kuin Yliopistopainossa. Virpi Pyyn mukaan sitä tapahtuu ”paljon”, mutta hän ei halua arvioida määrää.

Yliopistossa vuonna 1999 hyväksytyssä kestävän kehityksen ohjelmassa mainitaan pyrkimys turhan paperinkäytön välttämiseen sekä kaksipuoleisuuden lisäämiseen. Virpi Pyy myöntää, että tämän saavuttamiseksi ei ole tehty riittävästi konkreettisia toimia.
    Yksi askel on ollut puolitoista vuotta sitten asetettu 600 tulosteen lukukausikiintiö, jonka seurauksena opiskelijoiden tulostuksien määrä on laskenut reilun neljänneksen.
    Osa tiedekunnista on myös siirtynyt julkaisemaan opinto-oppaansa ainoastaan verkossa, joskin muista kuin paperinsäästösyistä.
    Kaksipuoliskopiointia ei seurata, mutta Yliopistopainon arvion mukaan suuri osa kopioinnista on edelleen yksipuolista.
    ”Ongelmallista on, kun paperinkulutusta ei tarkkaan seurata”, Pyy harmittelee.
    Tiedon sähköistymisestä huolimatta paperinkulutus näyttää kasvavan. Kopiomäärät ovat pienentyneet, mutta tulostaminen on lisääntynyt. Jotain siis tarvitsisi tehdä – muuallakin kuin paperilla.

Lauri Haapanen