12. marraskuuta 2004
Teksti:

Suomalaiseen yliopistojärjestelmään on tehtävä radikaaleja uudistuksia, jotta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen järjestelmä voi vastata tulevaisuuden haasteisiin, lataa Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Karl-Erik Michelsen Suomen itsenäisyyden juhlarahastolle Sitralle tekemässään kirjassa Kansainvälistyvä yliopisto.
    Ratkaisuiksi Michelsen tarjoaa kuuden kohdan ohjelmaa. Sen radikaaleimpia esityksiä ovat kandidaatin tutkinnon nostaminen yliopistotutkintojen perustyypiksi ja sen liittäminen ylioppilastutkinnon yhteyteen.
    ”Ajatuksena on tehdä työelämäpainotteinen kanditutkinto, joka itsessään pätevöittäisi toimimaan esimerkiksi virkamiehenä tai opettajana”, professori kuvaa malliaan.
    ”Sen suorittaneet voisivat sitten harkita haluavatko siirtyä työelämään vai jatkaa maisteriopintoja.”
    Maisteriohjelmista tulisi kirjan mukaan tehdä osa jatkotutkintoja. Yliopistoille tulisi antaa myös täydellinen vapaus kehittää omia tarpeitaan ja tutkimustaan vastaavia maisteriohjelmia.
    Maisteriohjelmat voisivat olla myös maksullisia. Lisäksi Michelsen esittää yliopistoille taloudellista autonomiaa.

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL leimaa Michelsenin ajatukset vanhoiksi ihmelääkkeiksi. Se näkee niiden sotivan itseään vastaan. ”Michelsenin teos perustuu uskoon korkeasta koulutuksesta kilpailukyvyn edellytyksenä. On aika erikoista, että hän haluaa turvata tämän alentamalla valmistuvien valtaosan koulutustasoa”, toteaa SYL:in puheenjohtaja Oskari Nokso-Koivisto.
    Lopullisena niittinä kaavaillulle järjestelmälle Nokso-Koivisto pitää maisteriohjelmien maksullisuutta. ”Jo nyt tohtorikoulutuksen taloudellinen hyöty on useimmilla aloilla hyvin pieni. Kuinka moni haluaisi tulevaisuudessa kustantaa itse opintonsa, jos niistä saatava hyöty on epävarmaa”, hän kysyy.

Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto suhtautuu raportin ajatuksiin varauksellisesti.
    ”Maisterintutkinto on suomalaisten yliopistojen perustutkinto, eikä tätä ole syytä muuttaa”, Niiniluoto toteaa. Myöskään ajatusta kandidaatintutkinnon yhdistämisestä ylioppilastutkintoon hän ei pidä järkevänä.
    ”Jos kaikki halukkaat pääsisivät yliopistoon, paisuisivat yliopistomme valtaviksi.” Ehdotukseen maksullisista maisteriohjelmista rehtori ei ottanut selvää kantaa.
    ”Kunnianhimoiset monitieteelliset maisteriohjelmat tarvitsevat lisää rahoitusta. Ehkä niiden maksullisuus vaikka vain ulkomaisille opiskelijoille voisi olla osaratkaisu”, hän pohtii.
    Ajatusta yliopistojen todellisesta taloudellisesta autonomiasta Niiniluoto kannattaa lämpimästi.

Juha Merimaa