12. marraskuuta 2004
Teksti:

Opintolainojen ottamista tulisi lisätä tekemällä lainojen takaisinmaksusta osittain verovähennyskelpoista, esittää opintolainojen kehittämistä pohtinut työryhmä. Työryhmä ehdottaa myös, että opintolainan enimmäismäärää korotettaisiin 300 euroon kuukaudessa.
    Lainojen verovähennysoikeus eli lainasubventio koskisi vain opintonsa määräajassa suorittaneita opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa syksyllä 2005 tai sen jälkeen.
    Kaavailtu vähennys olisi 30 prosenttia takaisin maksettavasta summasta ja koskisi 2 500 euron ”omavastuun” ylittävää opintolainaa.
    Subventio-oikeus on mallin mukaan voimassa 10 vuotta opintojen päättymisestä. Näin esimerkiksi 8 000 euron takaisinmaksusta voisi vähentää verotuksessa 1 650 euroa.
    Opetusministeriön, valtiovarainministeriön, Kelan ja verohallinnon muodostamassa lainasubventiotyöryhmässä asiantuntijajäsenenä ollut Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipoliittinen sihteeri Elina Karjalainen on pettynyt esitykseen.
    ”Vaatimus valmistumisesta määräajassa on eriarvoistava, sillä monilla aloilla opinnot voivat viivästyä ilman opiskelijan omaa syytä. Lisäksi omavastuu pakottaa ottamaan reilusti lainaa, jos haluaa päästä hyötymään subventiosta.”
    Karjalainen ihmettelee myös mallin aikataulua.
    ”Miten ihmeessä näin hankala järjestelmä saadaan toimimaan alle vuodessa? Kyllä näkee, ettei opiskelijoita taaskaan kuultu heidän asioistaan päätettäessä.”

Opintolainan verosubventio oli osa viime vuonna opintotuen kehittämistä miettineen Eero Kurrin ehdotuksia tuen parantamiseksi. Toistaiseksi se on ollut myös Kurrin ehdotuksista ainoa, johon hallitus on tarttunut.
    Verovähennysoikeuden ajatuksena on saada useammat opiskelijat ottamaan lainaa. Näin opiskeluaikaisen työssäkäynnin tarpeen lasketaan vähenevän, minkä taas toivotaan lyhentävän opiskeluaikoja.
    Työryhmä arvioi, että jos järjestelmä otetaan käyttöön, se tulee vähentämään valtion verotuloja 25 – 60 miljoonaa euroa vuosittain vuoteen 2015 mennessä.
    Kulttuuriministeri Tanja Karpelalle tiistaina luovutettu mietintö lähtee seuraavaksi laajalle lausuntokierrokselle. Hallitukselle se esitellään ensi vuoden puolella.

Laina kannattaa kilpailuttaa

Kysely pääkaupunkiseudun pankeille osoitti selviä eroja opintolainojen hinnoissa.

Opintolainojen hinnoissa
on selkeitä eroja eri pankkien välillä. Yhden vuoden opintolainan korkokulujen erot voivat nousta muutamassa vuodessa yli sataan euroon.
    Halvimmaksi lainan ottaminen osoittautui Nooa Säästöpankista. Kalleimmiksi osoittautuivat Sampo ja Ålandsbanken.
    Vertailun pohjana on yhdeksäksi kuukaudeksi takaaman lainan maksimimäärä eli 1 980 euroa. Pankkeja lähestyttiin ulkopuolisina, ilman kanta-asiakkuuden mahdollisia etuja. Tarjoukset pyydettiin kahdeksalta pääkaupunkiseudulla toimivalta pankilta.
    Lainan noston ajateltiin tapahtuvan kahdessa erässä, etukäteen laaditun suunnitelman mukaisesti. Korkokulut lainoille laskettiin viiden vuoden ajalta siten, että tänä aikana maksettiin vain kertyneet korot, mutta lainaa itsessään ei lyhennetty.
    Korot laskettiin tarkasteluhetkellä halvimman mahdollisen viitekoron mukaan. Marraskuun alussa 12 kuukauden euribor oli 2,32 prosenttia, 6 kuukauden euribor 2,185 ja 3 kuukauden euribor 2,146. Nordean, Sammon ja osuuspankkiryhmän omat viitekorot olivat kaikki 2,5 prosenttia.

”Kelan takaama opintolaina on pankin kannalta varma sijoitus”, kertoo halvinta lainaa tarjonneen Nooan sijoitusneuvoja Esko Koskinen.
    ”Koska riski on vähäinen, voimme tarjota opintolainaa edullisesti.”
    Kalleimmiksi lainanantajiksi osoittautuivat Sampo ja Ålandsbanken. Sammon viestintäjohtajan Hannu Vuolan mukaan puhelimessa tarjottu hinta ei kuitenkaan ole ainoa, mitä lainaa hakevan kannattaa tuijottaa.
    ”Tarkoituksemme ei ole kilpailla hinnalla vaan palvelulla. Jos opintolainan hakijalla on nuorille asiakkaillemme tarjoama Massi-paketti, ei lainalla ole lainkaan toimituskuluja.”

Juha Merimaa