12. marraskuuta 2004
Teksti:

”Hyvinvointivaltio on ennen muuta moraalinen rakennelma”, totesi sosiologian tutkija Ilpo Helén Helsingin yliopistolla järjestettyjen Sosiaalipolitiikan päivien loppupaneelissa. Hänen näkemyksensä hyväksyttiin keskustelussa yksimielisesti.
    Tähän yhteisymmärrys kunnianhimoisella otsikolla järjestetyssä Onko Suomi enää pohjoismainen hyvinvointivaltio? -paneelissa loppuikin.
    Keskeisin vastakkainasettelu muodostui ainoan akateemisen maailman ulkopuolisen osanottajan, valtiosihteeri Raimo Sailaksen, ja muun paneelin välille. Muiden mielestä hyvinvointivaltiota uhkaavat poliittiset valinnat. Sailas sen sijaan pelkäsi järjestelmän tuhoavan itse itsensä.
    ”Hyvinvointivaltio nähdään yhä useammin etuautomaattina, jonka antimista kyllä nautitaan, mutta unohdetaan järjestelmän ylläpidon vaatima työpanos”, valtiosihteeri totesi.
    Kun tutkijat penäsivät väitteen tueksi tutkimustuloksia, Sailas joutui myöntämään perustavansa näkemyksensä pikemminkin omaan havainnointiinsa kuin koviin tuloksiin.
    ”Toisaalta väärinkäytöksiä on hyvin vaikea saada ilmi tutkimuksella”, hän huomautti.

Moni muu keskustelija
oli moraalin rappiosta eri mieltä. Sekä sosiaalipolitiikan professori Anneli Anttonen että sosiologian professori Pauli Kettunen totesivat, että suomalaisilla on korkea työmoraali.
    Yhteiskuntatieteilijät soimasivat Sailasta myös ihmisten syyllistämisestä ja toivoivat sosiaalipoliittiselta keskustelulta enemmän kannustavuutta.
    Anttonen arvosteli elämän pyörimistä työn ympärillä ja haikaili parinkymmenen vuoden takaisia utopioita yhteiskunnista vailla työntekoa.
    Tähän väliin Sailas löi tilaston, jonka mukaan suomalaisten elinajasta kuluu työnteossa vain kahdeksan prosenttia.
    Paneelikeskustelun kysymykseen ei keskustelussa saatu vastausta. Sen sijaan koko kysymyksen mielekkyys kyseenalaistettiin useammaltakin suunnalta.
    Viestinnän tutkija Anu Kantola argumentoi vanhojen hallitusohjelmien pohjalta, ettei mitään hyvinvointivaltiota kansallisena hankkeena ollut koskaan olemassakaan.
    Stakesin tutkimuspäällikkö Mikko Kautto taas pohti suomalaisen mallin mielekkyyttä.
    ”Viidestätoista läntisen Euroopan maassa neljässätoista ihmiset uskovat heidän maansa järjestelmän takaavan parhaan sosiaaliturvan. Mistä me voimme olla niin varmoja, että meidän mallimme olisi jotenkin erityisen tavoiteltava?”

Juha Merimaa