01. lokakuuta 2004
Teksti:

Matematiikan moniste puhuu karteesisesta tulosta. Syötän termin hakukoneeseen ja napautan ensimmäistä linkkiä. Avautuneella sivulla on etsimäni määritelmä, mutta paljon kiehtovammaksi paljastuu sivulla oleva muokkaa-painike.
    Löytämäni sivusto on monikielinen nettitietosanakirja Wikipedia, jonka artikkeleita voi lukea ja muokata kuka tahansa.
    Tällaisen sivuston luulisi olevan varsinainen vandaalimagneetti. Sivuja ei kuitenkaan töhritä kovin paljon, kertoo tietoliikennetekniikan opiskelija Timo Jyrinki, yksi suomenkielisen Wikipedian ylläpitäjistä.
    ”Vandalisoinnit voi helposti kumota, eivätkä ne saa julkisuutta siinä missä jotkut toiset vandalismin muodot. Mikäli vandalisointi jatkuu, voidaan kyseisen käyttäjän muokkaukset estää.”

Wikipedia voitti tänä vuonna ”Internetin Oscarin” eli Webby-palkinnon yhteisösarjassa. Juuri yhteisöllisyys vetääkin ihmisiä lahjoitusten ja harrastajien voimin toimivaan Wikipediaan. Uusia käyttäjiä opastetaan ja ojennetaan, suurista muutoksista keskustellaan ja tarvittaessa äänestetään.
    Lyhyelle artikkelille löytyy usein laajentaja ja huonosti kirjoitetun tekstin kielelle huoltaja. Wikipediassa ei ole perinteistä vertaisarviointia.
    ”Sen suorittaa yhteisö eli jokainen käyttäjä. Eri alojen ammattilaiset voivat seurata alansa sivuja ja nostaa keskustelua, jos jollekin sivulle lisätään tietoa, joka ei pidä paikkaansa”, Jyrinki sanoo.
    ”Epätarkkuudet tai virheellisyydet hioutuvat pois. Tätä voi tarkastella vaikka sen perusteella, kuinka hyviä artikkeleita englanninkielisessä Wikipediassa on tehty ja sielläkin vain parissa kolmessa vuodessa.”

Tunnetuin avoimen kehitystyön hedelmä on Linux. Kun opiskelija Linus Torvalds lähetti vapaasti jaettavaksi ensimmäisen version käyttöjärjestelmästään, se hädin tuskin pysyi pystyssä. Innokkaat ohjelmoijat ovat kuitenkin muokanneet Linuxista täysiverisen käyttöjärjestelmän.
    Linuxin kaupallinen haastaja on Microsoftin Windows. Wikipedia kilpailee suosiosta arvostetun Encyclopaedia Britannican kanssa. Britannica ilmoittaa artikkelimääräkseen 120 000. Englanninkielisessä Wikipediassa on yli 350 000 artikkelia, mikä tekee siitä maailman suurimman tietosanakirjan.
    ”Ruotsinkielisessä Wikipediassa on lähes viisinkertainen määrä artikkeleita verrattuna suomenkieliseen. Tuijottavatko suomalaiset mieluummin omaan napaansa kuin osallistuvat yhteisöllisesti hyödyllisiin projekteihin?”, Jyrinki kysyy.
    Suomenkielisen Wikipedian reiluun 9 000 artikkeliin mahtuu monenlaista, mutta keskeisiä aiheita puuttuu paljon. Kekkosesta ja Töölöstä on esimerkiksi kirjoitettu, mutta palmusta tai kupasta ei ole artikkelia.
    Tavanomaisten tietosanakirjojen luotettavuutta suomenkielisen Wikipedian artikkelit eivät ole vielä saavuttaneet. Jos kirjoittajia olisi enemmän, laatu ehkä paranisi. Toisaalta suuresta kirjoittajamäärästäkään ei aina ole hyötyä: monen ihmisen muokkaama englanninkielinen teksti väitti, ettei jäässä ole molekyylejä.
    Harrastajien ylläpitämälle ilmaiselle tietosanakirjalle on kuitenkin helppo antaa anteeksi pienet virheet jotka voi kaiken lisäksi itse korjata.

Teemu Rajala
kuva Linda Linko