Saako rahalla turvallisuutta?

T:Teksti:

Jokamiehen turvasuihke

Ainetta suihkutetaan hyökkääjän silmille. Se kirvelee ja värjää kasvot. Noin 20 euron hintainen suihke on ainoa kyynelkaasu, jota saa käyttää ilman poliisilupaa. Vahvempiin aineisiin tarvittava lupa myönnetään muun muassa vartiointiliikkeiden työntekijöille.

ase

Tuomas Arppe: ”Näitä ostavat lähinnä ravintolatyöntekijät, jotka kulkevat myöhään öisin. Myös miehet ostavat tyttöystävilleen. Naiset harvoin hankkivat itselleen. Tämä on ehdottomasti tehokkain turvallisuustuote. Saman asian ajaa kuitenkin halpa hiuslakka. Myyn näitä noin sata pulloa vuosittain.”

Maria Vuento: ”Saa siitä pari sekuntia aikaa pakenemiseen, kun tuollaista suihkauttaa. Suihkeen pitäisi kuitenkin olla ihan kädessä vaaratilanteessa. Ei oikein voi sanoa, että venttaa vähän, mä kaivan mun välineet laukusta. Näytön kannalta on hyödyllistä, jos väri pysyy hyökkääjän kasvoilla siihen asti, kun tämä saadaan kiinni.”

Henkilökohtainen hälytin

Hälytintä käytetään kuten avaimenperää. Se riuhtaistaan irti avainnipusta, kun hälytys halutaan laukaista. Hälyttimen kyljessä on lisänä pieni punainen valo, joka toimii kuin taskulamppu. Ääni on kova ja ujeltava ja hinta noin 13 euroa.

ase2

Tuomas Arppe: ”Kiinnittää hyvin huomiota, ääni on niin tavallisesta poikkeava. Enemmän nämä kuitenkin ovat hauskoja erikoisuuksia. Heikko puoli on, että kone ei toimi, jos paristo on lopussa. Lisäksi hälytin voi irrota avaimenperästä vahingossa. Silloin voi joutua noloon tilanteeseen. Näitä on myyty vähän enemmän viimeaikaisten raiskaustapausten jälkeen.”

Maria Vuento: ”Avun huutaminen on paras hälytin. Jos ei kuitenkaan luota siihen, että saa itsestään ääntä, niin tämä on aika hyvä. Ääni on läheltä kuultuna helvetillinen. Siinä menee kyllä helposti raiskaajalta halut. Toisaalta se ei välttämättä ole sen erottuvampi kuin auton varashälytin. Sillehän ei nykyään enää kukaan lotkauta korvaansa.”

Minipamppu

Hihaan mahtuvalla pampulla kolautetaan sopivaan kohtaan. Noin 30 euron hintaista pamppua kutsutaan myös taksimiehen pampuksi. Kuka hyvänsä saa kantaa pamppua, sillä ainoastaan teleskooppipamppuun tarvitaan erityislupa.

ase3

Tuomas Arppe: ”Kun pampulla lyö, niin varmasti sattuu ja voi olla vaarallistakin. Pikkupojat havittelevat pamppuja usein. Silloin kysymme, mihin tarkoitukseen väline ostetaan. Vastuu on loppujen lopuksi aina sillä, joka välineen hankkii. Ostajat sanovat jostain syystä usein, ettei se tule omaan käyttöön. Myyn minipamppuja noin 50 vuodessa.”

Maria Vuento: ”Nämä ovat jo riskaabeleja. Jos pampun menettää, voi siitä saada itse kalloonsa. Parhaita keinoja puolustautumisessa ovat räjähtävät lähdöt ja sadan metrin juoksu. En kuitenkaan huolestuisi siitä, että pampun voi ostaa pikkupoikakin. Saavathan he käsiinsä pesäpallomailankin.”

Pilli

Alle kolmen euron pilliin puhalletaan kovaa. Mallia voi kantaa kaulassa, ja se saattaa parhaassa tapauksessa näyttää uudelta trendijipolta.

ase4

Tuomas Arppe: ”Tämä on tarkoitettu huomion herättämiseksi. Ääni on kuitenkin sen verran tavallinen, ettei se erotu helposti esimerkiksi lasten leikeistä. Myyn näitä noin 50 vuodessa.”

Maria Vuento: ”Jos ei pysty huutamaan, niin ei kyllä pysty puhaltamaankaan. Hälytin on parempi.”

Viillon kestävät hansikkaat

Viillon ja tulen kestävät hansikkaat on tarkoitettu tilanteisiin, jossa joutuu torjumaan iskuja ottamalla veitsestä kiinni tai suojautumaan kuumalta. Ne maksavat noin 80 euroa. Markkinoilla on myös viilloilta suojaava takki.

ase5

Tuomas Arppe: ”Näitä ostavat lähinnä vartijat ja portsarit. Jos on sellainen elämä, että täytyy suojautua veitsiltä, niin kyllä nämä tavalliselle kadun kulkijallekin käyvät. Tavalliset suomalaiset eivät kyllä osta näitä. Enemmän ostetaan hälytyslaitteita koteihin. Niiden myynti kasvaa jatkuvasti.”

Maria Vuento: ”Hätävarjelun liioittelua, vaikka eihän tuollaisista mitään haittaa ole. On aikamoinen negatiivinen lottovoitto, jos joutuu sellaiseen tilanteeseen, missä tuollaisista olisi hyötyä.”

Käsiraudat

Raudoilla voi teoriassa lukita ahdistelijan valotolppaan. Hinta on mallista riippuen 30-90 euroa.

ase6

Tuomas Arppe: ”Näitä tavalliset kansalaiset ostavat lähinnä makuuhuoneeseen. Kassalla huomautetaan, että tulevat ammattikäyttöön. Käsirautoja on aika vaikea käyttää oikeassa hyökkäystilanteessa.”

Maria Vuento: ”Jos hyökkääjä saa raudat käsiinsä, voi itsensä löytää kahlittuna tolppaan. Tärkeintä puolustautumisessa on se, että osaa pysytellä rauhallisena ja luottaa omaan vaistoonsa siitä, milloin tilanne on vaarallinen.”

Pelkkää bisnestä?

Suomen Akatemian tutkijatohtori Hille Koskelan mukaan turvallisuus on nykypäivänä laajalle levinnyt toimiala, joka pyörii pelon voimalla.
    ”En ole koskaan nähnyt niin hämmästynyttä ilmettä kuin silloin, kun heitin turvalukon myyjän ulos ovesta”, Hille Koskela sanoo ja nauraa.
    Tutkijan mukaan yhteiskunta omaksuu liki kritiikittä kaikki keinot, joiden avulla turvallisuuden voidaan ajatella paranevan. Vastarannankiisket leimataan. Koskelaa nykymeno ihmetyttää. Siinä missä asunnon ovelle ennen jätettiin luuta sen merkiksi, ettei kukaan ole kotona, hankitaan nyt hälytysjärjestelmä, moninkertaiset lukot, valvontakamerat, aitoja ja portteja.
    Turvallisuusvälineiden myynti ja ostaminen on hänestä osittain turhaa, sillä elämä Suomessa ei ole sen vaarallisempaa kuin ennenkään. Poliisin tilastojen mukaan rikokset eivät ole lisääntynyt. Useat tutkimukset osoittavat kuitenkin, että yhä useampi kokee olonsa turvattomaksi. Koskelan mukaan varautuminen jatkuvaan vaaraan ruokkii pelkoa entisestään.
    ”On mahdotonta sanoa tarkkaan, mistä pelko syntyy. Melko suuri rooli on medialla ja tietenkin omilla ja läheisten kokemuksilla. Otetaan esimerkiksi Kaisaniemen puisto. Päivittäin sen läpi kulkee lukuisia ihmisiä aivan turvallisesti. Media reagoi kuitenkin heti, kun jotakin shokeeraavaa tapahtuu”, hän sanoo.
    Itse tutkija ei hankkisi turvallisuusvälineitä. Pahimmassa tapauksessa ne voivat provosoida ahdistelijaa tai niillä voi vahingoittaa toista tarpeettomasti. Koskelan mukaan se, ettei pelkää, on parempi tapa torjua vaaroja kuin monet turvavälineet. Jos kulkee pelottomasti ja itsevarmasti, se heijastuu ulospäin. Rohkeutensa säilyttävä ihminen kykenee myös toimimaan pahoissa paikoissa – mahdollisesti myös itseään pelokkaampien avuksi.

Elina Kervinen