15. lokakuuta 2004
Teksti:

Tapasin ystäväni syntymäpäivillä saksalaissyntyisen lääkärin, joka oli saanut juuri viran helsinkiläisestä terveyskeskuksesta. Nuoren miehen ulkomuodosta näki, että hän ei ole syntyään suomalainen. Hän puhui suomea, mutta vähän hitaasti.
    Kysyin, miten potilaat suhtautuvat häneen. Oletin, että arkipäivän rasismi nostaisi viimeistään tässä päätään.
    Erittäin hyvin, hän vastasi iloisesti. Potilaat ovat olleet ystävällisiä ja kannustavia. ”Eikä heillä ole mitään muuta mahdollisuutta. Minä olen heidän lääkärinsä.”

Sitran yliasiamies Esko Aho ehdotti lokakuun alussa, että ulkomaalaisilta tutkinto-opiskelijoilta perittäisiin lukukausimaksuja. Ahon huoli on, että Suomi joutuu kustantamaan opetuksen ulkomaalaisille, jotka eivät jää maahan valmistumisensa jälkeen.
    Ilmaista koulutusta käytetään hyväksi. Aasialaiset välitysfirmat kauppaavat paikallisille suomalaisten yliopistojen opiskelupaikkoja. Vaikka suomalaisille yliopistoille ei tarvitse maksaa mitään, firmat perivät välityspalkkion.
    Aamulehden mukaan monien yliopistojen rehtorit kannattavat lukukausimaksuja ulkomaalaisille. Opetusministeri Tuula Haatainenkaan ei tyrmää ajatusta täysin. Myös rehtori Ilkka Niiniluoto kannattaa varovaisesti ehdotusta. Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa ulkomaista työvoimaa.

Haluaako valtio rahaa vai työvoimaa?
    Jos hallitus ja rehtorit ovat huolissaan tulevasta työvoimapulasta, yliopistojen rahoituksen paikkaaminen ulkomaalaisten opiskelijoiden maksuilla ei ole järkevää. Ilmainen, laadukas opetus on niin kova kilpailuvaltti, että yliopistomme ovat houkuttelevia missä tahansa vertailussa.
    Saksalaissyntyinen lääkäri oli opiskellut Saksassa, mutta tullut Suomeen, koska hän pitää maasta. Lukukausimaksuja olennaisempaa olisi miettiä, miten täällä opiskelevat saadaan pidettyä maassa valmistumisen jälkeen.
    Oleskeluluvan saaminen on etenkin EU:n ulkopuolelta tuleville toivottoman vaikeaa. Vuoden luvan hakeminen kestää 5-7 kuukautta, eikä haun aikana saa poistua maasta.
    Opiskelijat tuntevat aiheellisesti, että hallintobyrokratia kyykyttää heitä ilman perusteita. Ahdistava tilanne ei houkuttele jäämään maahan.
    Jos ulkomaalainen ei saa töitä nopeasti valmistumisen jälkeen, hänet potkaistaan ulos maasta. Yritä siinä sitten perustaa perhettä ja miettiä tulevaisuutta. Puhumattakaan malmilaismummojen reumatismin hoitamisesta.

Esa Mäkinen