29. lokakuuta 2004
Teksti:

Suomessa on noin miljoona sanaristikoiden harrastajaa. Ristikoiden ratkominen on kuitenkin tavattu nähdä vanhemman ikäpolven juttuna, jolla ei nuorison parissa juuri ole katuuskottavuutta. Kumotakseen tämän käsityksen Ylioppilaslehti julistaa ylioppilaskunnan jäsenille avoimen sanaristikon laadintakilpailun.
    Säännöt ovat simppelit. Täytä oheinen ristikkopohja mielenkiintoisilla ratkaisusanoilla sekä vihjeillä ja palauta se Ylioppilaslehden toimitukseen osoitteeseen Ylioppilaslehti, 6. krs, Mannerheimintie 5 B, 00100 Helsinki viimeistään perjantaina 26. marraskuuta. Laita kuoreen tunnus ”ristikko.” Tulostettava ja suurempi versio pohjasta löytyy lehden verkkosivuilta.
    Voittajaristikko julkaistaan kaikkien ratkottaviksi Ylioppilaslehden joulunumerossa.
    Kilpailun tuomarina toimii Suomen tunnetuin ristikkojen laatija Erkki Vuokila. Hän on myös suunnitellut kilpailussa käytettävän ristikon pohjapiirroksen.
    Vuonna 1971 ensimmäisen ristikkonsa julkaissut Vuokila on laatinut uransa aikana kymmeniätuhansia ristikoita. Hänen ristikkonsa ovat tuttuja muun muassa Suomen Kuvalehden ja Ilta-Sanomien lukijoille.

Vuokila antaa myös muutamia ohjeita hyvän ristikon laatimiseksi.
    ”Oikeaoppisessa ristikossa kaikki ratkaisusanat ovat aina perusmuodossa. Myös monikko käy. Väliviivalliset yhdyssanat kirjoitetaan ristikkoon ilman viivaa. Yleiset lyhenteet ja arkisessa kielenkäytössä esiintyvät ulkomaiset ilmaisut kuten deadline ovat hyväksyttäviä, mutta niitä ei tule käyttää liikaa.”
    Sanojen valintaan tulee kiinnittää huomiota. Sama ratkaisusana ei saisi esiintyä yhdessä ristikossa kahdesti. Myös samanvartaloisten sanojen, kuten mittari ja mittaaja, käyttöä tulee välttää. Monipuolinen sanasto tekee ristikosta mielenkiintoisen.
    ”Ristikosta, jossa on vain tavallisimpia ristikkosanoja, tulee helposti lattea. Harvinaisemmat sanat ja kirjaimet lisäävät mielenkiintoa, mutta niidenkin käytössä tulee olla varovainen. Nykyaikainen ristikko ei ole tietokilpailu, joten kaikkien esiintyvien sanojen ja nimien tulisi olla yleisesti laajalti tiedettyjä”, Vuokila kertoo.
    Ratkaisusanoista annettavilla vihjeillä tulisi myös olla hyvä kytkös ratkaisuihinsa. Tavallisimpia vihjeitä ovat synonyymit, kuvat ja erilaiset määritteet, kuten vaikka ”uutena vuotena valettu” vihjeenä tinalle.
    Toinen vaihtoehto ovat erilaiset sanaleikit, kuten vaikka ”italialainen karuo” vihjeenä sanalle tapas (sanoissa ruo-ka ja pas-ta tavut vaihtavat paikkaa).
    ”Muista kuitenkin, että myös sanaleikin tuloksen täytyy olla oikea, sanakirjoista löytyvä sana”, Vuokila huomauttaa.
    Ristikkoa laatiessa on hyvä pitää mielessä, että suurin osa potentiaalisista ratkojista ei ole varsinaisia ristikoiden harrastajia. Näin ollen arvostelussa suositaan keskitasoisia tai sitä helpompia ristikoita. Ainakin muutama vihje saisi tuottaa ratkojalle miellyttävän ahaa-elämyksen.
    Ristikon laatiminen saattaa vaikuttaa vaikealta, mutta Vuokila vakuuttaa, ettei se ole.
    ”Tällaiselle valmiille helpohkolle pohjalle se on mahdollista kaikille. Tyhjästä ruutupaperista aloittaminen vaatisi jo paljon enemmän tekniikkaa. Keskity ensin sanoihin ja kehitä sitten mukavat vihjeet.”

Juha Merimaa

Lisää tietoa ristikoista ja niiden laatimisesta Erkki Vuokilan kirjasta MMM Sanaristikot. Ristikkopohjan tulostettava versio osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi/2004/ristikko