Jugoslavia kytee yhä

T:Teksti:

Belgrad. ”Tätä tuomioistuinta ei voi pitää kansainvälisenä instituutiona, tämä on NATO:n instituutio.” Slobodan Milosevic saa taas käyttää puhetaitoaan. Jugoslavian entisen presidentin oikeudenkäynti Haagin sotarikostuomioistuimessa on suosittu ohjelma Serbiassa – ja Milosevic sen kyseenalainen tähti.
    Vaikka useimmat serbit eivät kannata entistä valtionpäämiestä, moni seuraa nauttien Milosevicin hyökkäyksiä länttä vastaan.
    ”Se on mahtavaa viihdettä, kuin katsoisi Salaisia kansioita. Milosevic vastaan syyttäjä, ja kumpikaan ei kuuntele toistaan”, sanoo kirjallisuutta Belgradin yliopistossa opiskeleva Pavle.
    ”Katson sitä aamulla kymmenen minuuttia ja saan energiaa koko päiväksi”.
    Opiskelija muistuttaa kuitenkin vihaavansa Miloseviciä.

Milosevicin oikeudenkäynti on kansainvälisen sotarikosoikeuden tärkein testi. Yhtä tärkeää kuin Milosevicin tuomitseminen on taistelu julkisuudesta ja sitä kautta kansan asenteista.
    Ihmisoikeusaktivistit uskovat, että koston kierre alueella päättyy, jos kansa hyväksyy entisten johtajiensa vastuun sotarikoksista. Se helpottaisi jännitteitä alueen kansanryhmien välillä.
    Milosevicin tavoite on toinen. Hän vetoaa puheenvuoroissaan aina tilaisuuden tullen serbien uhriasemaan. Hänen mukaansa Yhdysvaltain johtama kansainvälinen yhteisö käynnisti alueen konfliktin ja ”päätti etukäteen, että serbit ovat pääsyyllisiä kaikkeen”.
    Valtaosa serbeistä pitää Haagin tuomioistuinta puolueellisena ja kannattaa oikeudenkäyntien pitämistä kotimaassa. Moni arvelee, että naruja Haagissa vetelevät NATO-maat, jotka vielä viisi vuotta sitten pommittivat Serbiassa niin hallintorakennuksia kuin siviilikohteitakin.
    Aktiiviset kansalaiset ovat ryhmittyneet niin Haagin puolelle kuin sitä vastaan.

Toisessa ääripäässä ovat kansallismieliset, jotka pitävät serbijohtajia vääryyttä kokeneina syntipukkeina. Esimerkiksi Obraz-järjestö puolustaa Haagilta piileskelevää Radovan Karadzicia. ”Jokainen serbi on Radovan” -kampanja on näkynyt Belgradin katukuvassa julisteina. Obrazia johtaa nuorehko Mladen Obradovic. Siistiin kauluspaitaan pukeutunut graafikko ei usko Karadzicin syyllistyneen sotarikoksiin.
    ”Puolustimme vain alueitamme ja kansaamme”, puheenjohtaja kertoo sodasta.

Kosovossa leimahti viimeksi maaliskuussa, kun Kosovon albaanit syyttivät serbejä kolmen albaanilapsen hukkumiskuolemasta. Väkivaltaisuuksissa kuoli 19 ihmistä. Lähes tuhat loukkaantui ja noin 4000 ei-albaania pakeni kodeistaan. Obrazin aktiivit järjestivät protesteja ja menivät Kosovoon serbien tueksi.
    ”Autoimme ihmisiä auttamaan itseään, kaikin mahdollisin keinoin”, Obradovic sanoo.
    Puheenjohtaja ei paljasta järjestönsä jäsenmäärää. Lännen määräilyä vastustavan järjestön suosiosta kertoo, että se toimii myös Britanniassa, Kanadassa ja Venäjällä.
    Obraz ilmoittaa kannattavansa uskonnollista ortodoksista nationalismia ja julistaa verkkosivuillaan, että Jumala on järjestön puolella.
    ”Ortodoksiserbinä oleminen ei ole vain oikeus, vaan myös velvollisuus”, Obradovic sanoo. Hän luottaa Bosnian serbijohtajien piileskelykykyyn.
    ”Mladicia ja Karadzicia ei koskaan luovuteta Haagiin.”

”Milosevic on hullu. Hän ei tarvitse sydänlääkäriä, vaan ihan muuta lääkäriä.”
    Belgradilaisen Youth Initiative for Human Rights -järjestön nuori johtaja Andrej Nosov imee tupakkaa pitkän päivän päätteeksi toimistonsa terassilla. Isolla, hikoilevalla miehellä on kiire pitää kansainväliset tukijat tyytyväisinä ja saada näkyvyyttä tiedotusvälineissä.
    Nosov kertoo järjestön keskittyvän nuoriin, jotta nämä tukisivat sotarikosten selvittämistä Haagissa. Hänestä vanhemmat sukupolvet on jo menetetty. Menneisyys on Nosovin mukaan joka päivä läsnä Belgradissa.
    ”Kun näen poliisin kadulla, en voi olla miettimättä, mitä hän teki sodassa”, Nosov kuvaa.
    Hän arvelee, että keskeisten syytettyjen luovutukset tuomioistuimeen aiheuttaisivat levottomuuksia. Silti hän kannustaa poliittisia johtajia rohkeuteen.
    ”Jos nyt joku puhuisi luovutusten puolesta olisi hän sankari viiden tai kymmenen vuoden kuluttua.”
    Sankaruutta on kuitenkin turha odottaa Serbian nykyhallitukselta, vaikka se onkin pakkoraossa. Serbia ei edisty EU-integraatiossa, eikä sitä huolita NATO:n rauhankumppanuuteen, ennen kuin kansanmurhasta syytetty kenraali Ratko Mladic on luovutettu Haagiin.
    ”Mladic ei ole Serbiassa”, hokee pääministeri Vojislav Kostunica, Hän oli aikoinaan myös Milosevicin luovutusta vastaan.
    Haagin tehtävän täyttäminen edellyttää, että Mladicin, Karadzicin ja kroatialaisen Ante Gotovinan teot tutkitaan tuomioistuimessa. Kello käy: Haagin tavoitteena on saada oikeudenkäynnit päätökseen vuonna 2008.

teksti ja kuva Sanna Leskinen