Palahniukin päänsärky

T:Teksti:

Chuck Palahniukin kirjoja lukevat ihmiset, jotka eivät tavallisiin romaaneihin tarttuessaan pääse kovin pitkälle. Jos tältä lukijakunnalta kysyisi mielipidettä Palahniukista, vastaus voisi olla yksi kirjallisuuskeskustelun halveksituimmista ja rakastetuimmista adjektiiveista: rankka.
    Rankka Palahniuk onkin, ja häpeämättömän mukaansatempaava. Jo Pahahniukin ensimmäisen romaanin ensimmäinen virke saa koukkuun: ”Tyler gets me a job as a waiter, after that Tyler`s pushing a gun in my mouth and saying, the first step to eternal life is you have to die.”
    Dramaattinen virke on tietysti Fight Clubista (1996), Palahniukin esikoisesta, joka on vielä tutumpi supersuosittuna elokuvana.
    Jopa ne, jotka kieltävät pitävänsä Palahniukin kirjoista, lukevat ne todennäköisesti loppuun. Hänen kerronnassaan on valtavasti energiaa ja outoa vetovoimaa.

Monet haluaisivat kirjoittaa samalla tavalla kuin Palahniuk. Ja monen ihailijan iloksi kirjailija onkin alkanut opettaa kirjoittamista. Toisin kuin monet muut amerikkalaiset kirjailijat, hän ei jaa oppejaan kalliilla yliopistokursseilla, vaan kaikille avoimessa workshopissa internetissä.
    Vuoden kestävän workshopin areenana on Palahniukin fanien perustama sivusto www.chuckpalahniuk.net. Workshop toimii siten, että Palahniuk lähettää joka kuukausi sivuille kirjoittamansa uuden tekstin, distinction essayn, johon kuuluu myös kirjoitustehtäviä. Osallistujat lähettävät sivustolle kirjoitusharjoitustensa tuloksia ja arvioivat sitten toistensa tuotoksia. Tekstejä, yleensä muutaman liuskan mittaisia pieniä tarinoita, on tällä hetkellä verkossa lähes parisataa.
    Palahniuk vastaa joka kuukausi kymmeneen osallistujien kysymykseen, joista suurin osa liittyy kirjoitustehtäviin. Sivuilla voi myös keskustella Palahniukin vastauksista ja esseistä.
    Avoimeksi internetkeskusteluksi kommenteista löytyy yllättävän hyviä ajatuksia – tosin sivustoa myös valvotaan tarkasti ja omia tuotteitaan mainostavat osallistujat tai kirjailijalle henkilökohtaisia viestejä lähettävät fanit yritetään siivota pois.
    Erikoisesseet ovat sivustolla vain kaksi kuukautta, eikä niitä voi printata tai kopioida normaalikeinoin. Tarkoituksena on pakottaa osallistujat perehtymään niihin mahdollisimman intensiivisesti.

Helmikuussa Palahniukin aiheena olivat teemat, maaliskuussa tuntemukset. Älä kerro lukijalle, miten hänen pitäisi tuntea, guru neuvoo.
    Jos kirjoitat päähenkilösi päänsärystä, vältä abstrakteja sanoja. Sellaiset ilmaukset kuin ekstaattinen orgasmi tai tykyttävä kipu eivät saa lukijoissa tarpeeksi vahvoja reaktioita aikaan.
    Sen sijaan kannattaa tutkia, miten kehon kieli muuttuu päänsäryn aikana.
    ”Hartiasi nousevat aina vain korkeammalle ja niin edelleen. Luullakseni kaikista muista ihmisistä tulee mielestäsi kusipäitä, he tekevät kusipäisiä asioita. Analysoi kaikki nämä muutokset kehossasi ja havainnoissasi ja syötä ne sitten lukijalle”, Palahniuk neuvoo.
    Maaliskuun kotitehtäviin kuului kirjoittaa päänsärystä käyttämättä sellaisia sanoja kuin päänsärky, migreeni tai kipu. Palahniuk neuvoo aloittelevia kirjoittajia tekemään muistiinpanoja seuraavan kerran kun heidän päätään särkee.
    Neuvot tai tehtävät eivät välttämättä ole järin erikoisia ja uusia. Mutta kulttikirjailijan karisma ja kirjoitustapa tekevät niistä uudelleen kiinnostavia.

Chuck Palahniuk on esittänyt usein tyytymättömyytensä nykykirjallisuuteen. Hänen mukaansa ihmiset eivät nykyään lue romaaneja, koska niissä tapahtuu liian vähän ja liian epäkiinnostavia asioita.
    Palahniukin kirjoissa tosiaan tapahtuu asioita. Suomennettujen teosten Tukehtuminen ja Eloonjäänyt (molemmat Likeltä) alussa kohdataan esimerkiksi fundamentalistinen uskonlahko, tukehtumisen näyttelemistä, yksityiskohtaisia siivousvinkkejä, lentokonekaappaus, väärennetty itsemurhapuhelin sekä tietysti murhia.
    Kirjojen vetovoima syntyy paljolti tapahtumien yllättävyydestä. Ihmiset ja heidän menneisyytensä osoittautuvat aivan toisenlaisiksi kuin luulimme – uusin romaani Diary kääntyy ympäri vielä viimeisillä sivuillaan.
    Palahniukin kuuluisin kirja on tietysti Fight Club, joka kuvaa aikuisten ihmisten vapaaehtoista keskinäistä väkivaltaa. Mutta kaikki Palahniukin kuusi romaania ovat löytäneet yleisönsä. Hänen luentatilaisuuksissaan käy usein sellaista yleisöä, jotka eivät ennen ole readingeissä käyneet.
    Viime kuukausina Palahniuk on ollut otsikoissa novellinsa Guts ansiosta. Guts kertoo tapauksista, joissa masturboiminen johtaa onnettomuuksiin sukuelimille.
    Tunteiden välittäminen on ilmeisesti onnistunut opettajalta itseltään, koska kymmeniä ihmisiä on jo pyörtynyt Palahniukin lukiessa kertomustaan ääneen.
    Guts on julkaistu Playboyssa ja Guardianissa sekä äskettäin myös chuckpalahniuk.netissä, osana huhtikuun erikoisesseetä.
    Jos voit lukiessasi pahoin, ala tehdä muistiinpanoja.

Kyösti Niemelä

www.chuckpalahniuk.net