23. huhtikuuta 2004
Teksti:

Hallitus lätkäisisi kahdeksan uuden EU-maan työntekijöille kahden vuoden siirtymäajan rajoittamaan työntekijöiden pääsyä Suomen työmarkkinoille. Eniten suomalaiset pelkäävät sitä, että virolaiset ryntäävät Suomeen polkemaan palvelualan palkkoja.
    Virolaisia opiskelijoita rajoitukset eivät juuri hetkauta: heitä ei kiinnosta tulla Suomeen, jos korkeakoulutetuille ulkomaalaisille on tarjolla vain siivous- ja raksahommia.
    Suomalaisten asenteetkin vaikuttavat. Oikeustiedettä Tartossa opiskelevaa Birgit Laoa, 26, Suomi ei todellakaan ole toivottanut tervetulleeksi.
    ”Minua on kohdeltu Suomen tullissa kuin potentiaalista prostituoitua. Minulta pyydetään aina kirjallisia todisteita siitä, että olen menossa ystäville tai kokoukseen. Vastaan mieluummin kysymyksiin tullissa englanniksi ja saan siksi kuulla sarkastisia kommentteja, koska kaikkien virolaisten oletetaan puhuvan sujuvaa suomea. Muutaman kerran vieraillessani ystävilläni Helsingissä minulta on vaadittu kadunnimeä ja ystävieni työnantajaa todisteeksi aikeistani.”

EU:n laajentumisen on väläytelty kasvattavan EU:n hallinnollisia ongelmia sekä vaarantavan pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin. Otsaryppyjä ei vähennä tulokkaiden nykyisiä jäsenmaita pidemmälle viety, amerikkalaishenkinen markkinaliberalismi. Esimerkiksi Ruotsin pääministeri Göran Persson on ilmoittanut, että Ruotsi ei purematta niele sitä, että uudet jäsenmaat pitävät verot alhaisina ja lypsävät EU:lta tukia.
    Virolaiset opiskelijat pitävät pohjoismaalaisten hysteriaa liioiteltuna.
    Julkishallintoa Tarton yliopistossa opiskeleva Rait Talvik, 25, ei myöskään usko rajojen aukeamisen johtavan virolaisten vyöryyn Suomeen. Talvik toteaa, että liikenne lahden yli on ollut vilkasta jo pitkään.
    ”Uskon, että potentiaaliset lähtijät ovat jo Suomessa. Pitäisin todennäköisempänä, että virta Suomesta Viroon voimistuu.”
    Samaa mieltä on Birgit Lao. Työn perässä Suomeen muuttaminen ei häntä houkuttele. ”Virolaisia nuoria houkuttelee Suomeen eniten maksuton opiskelu sekä varsin ongelmaton kieli. Mutta jotta virolaiset haluaisivat Suomeen töihin, korkeasti koulutetuille pitäisi olla tarjolla muutakin kuin rakennushommia ja siivousta. Kyllä nuorten katse taitaa olla enemmänkin Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Benelux-maissa”, Lao sanoo.

Virolaiset opiskelijat odottelevat vappuna alkavaa EU-jäsenyyttä rauhallisin mielin: se ei ole kuppilakeskustelujen ykkösaihe.
    ”Ihmiset ovat keskittyneitä omiin pieniin ongelmiinsa. Vanhemmat ihmiset tosin ostavat sokeria pussillisen varastoon hintojen nousun varalta”, Talvik sanoo.
    Virolaiset pelkäävät EU:n nostavan ruoan hintaa. Talvik muistuttaa, että kolmannes virolaisista vastusti jäsenyyttä.
    ”Täällä EU-jäsenyyttä katsotaan paljon pragmaattisemmin talouden näkökulmasta kuin esimerkiksi Maltalla, jossa kannatus oli todella suurta. Eivät virolaiset halua vaihtaa identiteettiään mihinkään eurooppalaiseen identiteettiin.”
    Birgit Laon mukaan opiskelijoiden suhteellisen rauhalliseen suhtautumiseen vaikuttaa esimerkiksi se, että vaihto-opiskelumahdollisuudet EU:n alueelle ovat olleet tarjolla jo jäsenyyden hakuvaiheessa.
    ”En sanoisi, että virolaiset olisivat passiivisia, mutta EU-jäsenyys ei synnyttänyt aktiivista debattia. Venäläisvähemmistö on ollut jopa innokkaammin jäsenyyden kannalla kuin virolaiset opiskelijat.”
    Toki EU-jäsenyys parantaa virolaisten mahdollisuuksia opiskella ulkomailla. Tallinnan teknillisen yliopiston Erasmus-koordinaattori Kairi Õun iloitsee opiskelijoiden liikkuvuuden kasvusta.
    ”Erityisen hyvänä pidän sitä, että jo EU-jäsenyyden suunnittelu vauhditti monia korkeakoulupoliittisia uudistuksia Virossa.”
    Vielä muutama vuosi sitten puolet virolaisista vaihto-opiskelijoista lähti Suomeen, mutta nyt muut Pohjoismaat ovat Suomen kanssa varsin tasoissa.
    ”Suomella on yhä teknillisissä tieteissä hyvä maine. Mutta Keski- ja Etelä-Euroopan suosio kasvaa selvästi”, Õun kertoo.

Opiskelijoiden käsitystä Suomen varsin vaimeasta vetovoimaisuudesta tukee myös viime vuonna valmistunut Elinkeinoelämän valtuuskunnan teettämä kyselytutkimus virolaisten ja suomalaisten toisiinsa kohdistuvista käsityksistä. Senkään mukaan virolaiset eivät odota lähtökuopissa rajojen avautumista.
    Yli puolet virolaisista ei pitänyt suomen opiskelua kovin hyödyllisenä, ja 46 prosenttia virolaisista vastaajista koki, etteivät suomalaiset pidä virolaisia vertaisinaan. Vain kuusi prosenttia virolaisista oli erittäin kiinnostunut työskentelemään Suomessa.
    Rait Talvik arvelee, että virolaisten Suomi-penseyteen vaikuttavat Suomen tullin ja poliisin asennoituminen virolaisiin sekä suomalaisten toikkarointi Tallinnassa.
    ”Monilla päällimmäisenä on kuva, jonka saa katsellessaan suomalaisten toimintaa Tallinnan kaduilla. Se ei juuri paranna imagoanne.”
    Varauksellisuutta on myös lahden tällä puolen. Alle puolet EVAn tutkimukseen vastanneista suomalaisista nuorista piti Viron EU-jäsenyyttä Suomen etujen mukaisena. Akateeminen loppututkinto nosti myönteisyyttä Viron jäsenyydelle, mutta kaikista ikäryhmistä juuri nuoret olivat skeptisimpiä. Yli puolet suomalaisista uskoi Viron EU-jäsenyyden lisäävän rikollisuutta ja huumeongelmia Suomessa.
    Birgit Lao on pettynyt suomalaisten asenteisiin. ”Virolaiset kehittävät maataan parhaansa mukaan ja toki siinä tulee tehtyä virheitä. Suurimman osan rikoksista tekevät kuitenkin muut kuin Viron kansalaiset. Mutta kyllä minulla on aina ollut se mielikuva, että suomalaiset aliarvioivat meitä ja pitävät meitä jotenkin henkisesti jälkeenjääneinä.”

Birgit Lao ja Rait Talvik uskovat EU-jäsenyyden parantavan suomalaisten ja virolaisten kuvaa toisistaan. Talvik toteaa, että nykyisin suhtautuminen Suomeen ja suomalaisiin on varsin kaksijakoinen.
    ”Humalaismaineen kääntöpuolena on varsin ihannoiva suhtautuminen Suomen talouskasvuun ja hyvinvointiin. Virossakin pohditaan, että mistä virolaiset kehittävät oman Nokiansa.”
    Kairi Õunin mielestä virolaiset arvostavat pohjoista naapuriaan.
    ”Itse olen Saarenmaalta, joten kokemus halvan viinan iloja hyödyntävistä suomalaisista on jo sieltä. Mutta väittäisin silti, että virolaiset arvostavat suomalaisten korkeaa osaamis- ja koulutustasoa. Olen työssäni saanut myös paljon suomalaisia ystäviä, ja kyllä te vaikutatte oikein ystävällisiltä. Tosin jopa virolaisiakin varautuneemmilta”, Õun naurahtaa.
    Ã•un uskoo EU-jäsenyyden muuttavan lähinnä muiden eurooppalaisten Viro-kuvaa.
    ”Kenties jäsenyys saa suomalaiset ja muut EU-kansalaiset näkemään virolaiset samanarvoisina.”
    Eräs epäkohta ainakin oikenee vappuna. Silloin korjautuu se vääryys, joka on riivannut virolaisia vuosia: virolaiset saavat nyt tuoda Suomesta yhtä paljon viinaa kuin suomalaiset Virosta.

Tommi Laitio