Kansan Uutisten pitkäaikainen päätoimittaja Yrjö Rautio jätti työpaikkansa ja puolueensa, koska hänen mielestään Vasemmistoliitto on kadottanut aatteensa, siis Marxin.
Rautio kertoi erostaan ja sen syistä näyttävästi Kansan Uutisissa 8. tammikuuta. Vasemmistoliiton puheenjohtajalle Suvi-Anne Siimekselle osoitetussa avoimessa kirjeessä Rautio purkaa pettymystään puolueen nykyiseen aatepohjaan ja viime aikojen oppositiopolitiikkaan sekä syyttää Siimestä siitä, ettei tämä tunne liikkeensä historiaa.
”Miksi jatkaisin puolueessa, jossa ei ole enää jäljellä juuri mitään siitä, minkä vuoksi aikanaan tulin politiikkaan?” Rautio kysyy.
Raution mukaan Vasemmistoliitossa vallitsee samaan aikaan sekä aatteiden sekamelska että aatetyhjiö. Rautio on sitä ikäpolvea, jonka mukaan ”vasemmistopuolue ei ole vasemmistopuolue, ellei sen ideologisena ytimenä ole marxilainen ja sosialistinen perintö.”
Siis Marx, Marx ja vielä kerran Marx.
Työväenliikkeen ideologinen taustahahmo Karl Marx oli 1800-luvulla elänyt saksalainen filosofi, poliitikko, toimittaja ja vallankumouksellinen. Marxin Kommunistisen manifestin hengessä eläville ja Marxia kirjaimellisesti oppi-isänään tulkitseville 1970-luvun vasemmistolaisille liike ilman Marxia voi hyvinkin olla mahdottomuus. Mutta mikä on nuorten vasemmistolaisten ajattelun punainen lanka? Voiko yhtä aatetta nykypäivänä ollakaan?
Vasemmistonuorten puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, 27, puhuu kiivaasti puhelimeen Vasemmistonuorten keskustoimistolla Hakaniemessä. Yrjö Raution eroa on kommentoitava sinne ja tänne. Eli no?
”Surullistahan se on. Raution kohdalla näkyy ennen kaikkea sukupolviero. Rautio on 54-vuotias, eli saman ikäinen kuin omat vanhempani. Ne ajatukset, joiden perään hän haikailee, ovat isovanhempieni ikäisten ihmisten ajatuksia”, Arhinmäki sanoo.
Arhinmäki sanoo kunnioittavansa Rautiota kirjoittajana ja toimittajana, mutta on sitä mieltä, että Raution poliittinen analyysi puolueen nykytilasta on mennyt pahasti pieleen.
”Hän on jäänyt politiikassa 70-luvun juoksuhautoihin. Rautiolle on olemassa vain yksi ainoa totuus, kun taas me nuoret olemme pyrkineet kehittämään Vasemmistoliittoa yhä moniarvoisemmaksi puolueeksi. Meille tärkeitä asioita ovat muun muassa kansalaispalkka, globalisaation kritiikki ja ympäristönsuojelu. Emme toivo paluuta yhtenäisaatteeseen.”
Mutta onko Marx luettu?
”Pääomaa en ole lukenut”, Arhinmäki tunnustaa, ”vaikka löytyy se minulta kirjahyllystä. Sen sijaan Kommunistista manifestia olemme joskus jakaneet omillekin jäsenillemme. Tunnen mielestäni Marxin ajattelun perusteet, eli tiedän, mikä on aatteen pohja, mutta siinä se. Ei vasemmistolaisuus ole yhtä kuin joku kirja.”
Arhinmäki on sitä mieltä, että aatteeseen ja aatteellisuuteen kasvaminen lähtee omasta kokemuksesta. Nykypäivän vasemmistolaisuudesta kiinnostuneelle nuorelle hän suosittelisi luettavaksi Marxin teosten sijaan vaikkapa Victor Hugon romaania Kurjat.
Kun Arhinmäeltä kysyy, miten hän muotoilisi oman aatteensa, vastaus tulee kahdessa sekunnissa. ”Täytyy puolustaa niitä, jotka eivät saa omaa ääntään kuuluviin.”
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n edustajistoryhmän Sitvasin eli Sitoutumattoman vasemmiston väki haluaa nimensä mukaisesti pysyä irti Vasemmistoliitosta. Ryhmän puheenjohtaja Jenni Uljas, 25, kertoo, että Yrjö Raution eroon on edellisen päivän kokouksessa suhtauduttu kuin mihin tahansa uutistapahtumaan – eli ei paljon hetkauttanut.
”Meille vasemmistolaisuus on aate eikä puolue. Pidämme arvossa suvaitsevaisuutta ja vapautta. Vapauteen kuuluu mahdollisuus valita myös se, ottaako puoluekirjan vai ei – ja minkä puolueen.”
Uljaksen mukaan puoluepolitiikasta kiinnostuneet Sitvasin jäsenet ovat yleensä liittyneet Vasemmistoliittoon tai vihreisiin. Onpa joku saattanut mennä SKP:henkin. Uljas itse ei kuulu mihinkään puolueeseen.
”Minulle tärkeitä vasemmistolaisia arvoja ovat tasa-arvo, solidaarisuus ja vapaus. Vapauteen kuuluu esimerkiksi jokaisen oikeus opiskella taloudellisista lähtökohdista riippumatta.”
Myöskään Jenni Uljaksen yöpöydältä ei löydy Karl Marxin teoksia. ”En osaa laittaa itseäni minkään ismin alle. Olen toki sitä mieltä, että Marxilla oli paljon hyviä ja kauniita ajatuksia. Ja kyllähän Marx oli oikeassa siinä, että talous on monessa asiassa määräävä tekijä.”
Mutta kuka nuori vasemmistolainen tuntisi Marxin?
Sellainen löytyy Tampereen yliopistolta. Vasemmistoliiton jäsen Anna Kontula, 26, teki gradunsa taistolaisuudesta, ja parhaillaan hän tekee väitöskirjaa prostituutiosta. Kontula on ollut mukana puolueen toiminnassa jo vuosia.
”Olen yllättynyt siitä, että Raution ero käynnisti tällaisen mediakohun. Hyvää tässä on se, että on käyty keskustelua aatteesta ja puolueen linjasta. Tähän saakka on tuntunut siltä, että muualla yhteiskunnassa on käynnissä kova vasemmistolaistuminen, mutta Vasemmistoliitto puolueena ei pysty siihen vastaamaan”, Kontula sanoo.
Kontulalla oli pari vuotta sitten vaihe, jossa hän ”kävi läpi tämän aatteellisen historian”, eli hän on Marxinsa lukenut. Kontula pitää itseään pesunkestävänä marxilaisena, mutta ei rautiolaisena.
”Rautio käsittää marxilaisuuden vielä nykyäänkin pelkästään työväenluokan asian ajamisena ja ay-liikkeeseen keskittymisenä. Mutta yhtenäistä työväenluokkaa ei enää ole. Sata vuotta sitten oli erittäin järkevää kirjoittaa työväenluokasta, koska lähes kaikki ihmiset kuuluivat siihen. Nyt on paljon enemmän erilaisia ihmisryhmiä.”
Kontulan mielestä Marx on siitä hyvä oppi-isä, että hänen teorioitaan voi tulkita niin monella tavalla – mutta oppi-isää Marxista ei saa, ellei hänestä halua sitä väen vängällä itselleen tehdä.
”Marxin teoriat lähtevät siitä yksinkertaisesta olettamuksesta, että ihminen on hyvä, mutta olosuhteet voivat saada hänet tekemään pahoja tekoja. Se on täysin vastakkainen tapa lähestyä ihmistä kuin vaikkapa kristinuskossa, jossa lähdetään liikkeelle perisynnistä.”
Anne Moilanen
Kuvat Anne Moilanen ja Arto Lähdesmäki
