12. joulukuuta 2003
Teksti:

Vanhasen hallitus avasi tiistaina sukupolvisodan ensimmäisen rintaman. Kahdessa opetusministeriön julkaisemassa mietinnössä ehdotetaan opiskeluaikojen rajaamista ja vaaditaan opiskelijoiden rahoittavan opintonsa opintolainalla.
    Väline on keppi ja tavoite ylväs: opiskelijat, olkaa hedelmällisiä, täyttäkää maa ja maksakaa suurten ikäluokkien eläkkeet.
    Ensimmäisessä esityksessä, opintoaikojen lyhentämistä pohtineen ns. Jäppisen työryhmän mietinnössä opinnoista halutaan tehdä selkeä putki. Työryhmä rajaisi opiskeluajan enimmillään seitsemään vuoteen. Suoritettavien opintoviikkojen määrälle asetettaisiin katto, ja vain yhden tutkinnon saisi suorittaa maksuttomasti.

Opintotuen kehittämistä pohtinut selvitysmies Eero Kurri puolestaan liukastaisi opintoputken lainarahalla. Opintorahaa ei nostettaisi, mutta opintolainaa voisi esityksen mukaan ottaa 280 euroa kuukaudessa nykyisen 220 euron sijaan.
    Lainasta saisi opintojen jälkeen anteeksi verohelpotusten muodossa 30 prosenttia siitä osuudesta, joka ylittää 2 500 euroa. Verohelpotuksia saisi kymmenen vuoden ajan valmistumisen jälkeen, mutta vain jos on valmistunut riittävän nopeasti. Malli koskisi vuonna 2005 ja sen jälkeen opintonsa aloittavia.
    Porkkanana Kurri esittää asumislisän enimmäismäärän nostamista 252 euroon nykyisestä 214 eurosta. Lisäksi hän ehdottaa myös opintotukikuukausien määrän vähentämistä viidellä tukikuukaudella. Koska tavoite on nopeuttaa opintoja, ei opintotukikuukausiakaan tarvita enää nykymäärää, on ehdotuksen logiikka.

Kolmantena palikkana opetusministeriön suunnitelmissa on selvitysmies Sakari Ahola, jonka tehtävänä on saada lukion käyneet mahdollisimman nopeasti opintoputkeen. Tällä hetkellä opiskelupaikkoja on enemmän kuin hakijoita, mutta halutuimmat koulut kärsivät ruuhkasta ja tylsimmät opinahjot opiskelijapulasta.
    Ratkaisua opintoputken alkupäätä ruuhkauttavaan ylioppilassumaan Ahola ei ole keksinyt. Perjantaina julkaistavassa väliselvityksessä hän esittänee yliopistojen yhteisvalintojen lisäämistä ja valintakokeiden määrän karsimista. Kiintiöitä saman vuoden ylioppilaille ei ole luvassa, vaikka opetusministeri Tuula Haataisen tavoite on, että 55 prosenttia uusista yliopisto-opiskelijoista on saman vuoden abiturientteja.
    Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ei vastusta lainan verovähennystä sinänsä, mutta puheenjohtaja Tommi Laitio toteaa Kurrin esityksen toteuttavan vähennykset väärällä tavalla.
    ”Vähän provosoiden voisi sanoa, että tässä esityksessä rahaa annetaan niille, joilla sitä tulisi muutenkin olemaan”, Laitio toteaa.
    ”En usko, että tämä alentaa esimerkiksi humanistien kynnystä ottaa lainaa.”
    Lainapainotteinen opintotukimalli suosii niitä, jotka valmistuvat yliopistostakin suoraan hyvätuloiseen ammattiin, esimerkiksi lääkäriksi tai juristiksi.

Laitio on tyytyväinen, että opiskelijalle jää jatkossa asumislisää käteen 30 euroa enemmän kuin ennen. SYL ja ylioppilaskunnat ovat kamppailleet sen puolesta lähes vuoden ajan.
    Opintoaikojen rajaamisen Laitio sen sijaan tyrmää. Suunnitelmassa näkyy Laition mukaan, että yliopistot ja opiskelijat on jätetty valmistelun ulkopuolelle. ”Pääosin argumentaatio on tarkoitushakuista ja rakennettu niin, että lopputulokseksi saadaan opintoaikojen rajoittaminen.”
    ”En ymmärrä, mitä rajoituksilla voitetaan. SYL on omassa tavoiteohjelmassaan esittänyt, kuinka pääministerin asettamiin tavoitteisiin päästäisiin ilman rajoituksiakin”, Laitio summaa.
    SYL:n mallissa valmistumisaikojen nopeuttamisessa on avainasemassa lukukausien nykyistä tehokkaampi käyttö. Sen lisäksi, että opetusta järjestettäisiin myös kesäkuukausina ja pidennettäisiin syys- ja kevätlukukautta, myös opetushenkilökuntaa lisättäisiin.

Sukupolvien dynamiikkaa tutkinut Yhteiskuntapolitiikka-lehden päätoimittaja Matti Virtanen näkee selvitysmiesten esityksissä taustalla kummittelevan Sailaksen haamun.
    ”90-luvulla syntyi ajattelutapa, jonka mukaan ihmiset pakoilevat työhönmenoa, ovat ne sitten työttömiä tai opiskelijoita”, Virtanen sanoo.
    ”Se porukka, joka on ollut vallassa, näkee vetkuttelijoita ja pinnareita joka puolella, ja ongelmat johtuvat niistä. Nyt yritetään sitten pakkokeinoilla saada opiskeluaikoja lyhenemään.”
    Virtasen mukaan taustalla on yksinkertaistava ajatus siitä, että opiskelijoiden työnteon aiheuttamat pitkät opiskeluajat olisivat haitallisia. Opiskelijoiden työ on hänen mielestään ammattitaidon kehittymisen kannalta tarkoituksenmukaista ja monelle työnantajalle hyödyllistä.
    Siivellä eläjiä ja vapaamatkustajia toki on, mutta tutkimusten valossa korkeintaan prosentin verran työvoimasta.
    ”Koko orkesterin virittäminen tämmöisen prosentin takia tuntuisi kyllä täysin nurinkuriselta.”
    Sukupolvisodan ajatusta Virtanen ei kuitenkaan allekirjoita. Vaikka suurten ikäluokkien eläkepommista on yritetty maalailla uhkakuvia, todennäköisempää Virtasen mukaan on talouden piristyminen eläkeläisten määrän lisääntyessä.
    Virtanen epäileekin, että Vanhasen hallitus alkaa tulevaisuudessa pohtia tarkemmin juuri Sailaksen työryhmän raportissa kiteytyneen 90-lukulaisen leikkauspolitiikan mielekkyyttä.

Opiskelijan kova joulupaketti

* Lainan maksimimäärä nousee 280 euroon kuukaudessa

* Opintotukea kehitetään lainaa painottaen ja tulevaisuudessa ei todennäköisesti ole enä luvassa korotuksia opintorahaan.

Opintolainaa saa anteeksi valmistumisen jälkeen

* Anteeksi saa 30 prosenttia 2 500 euron omavastuun ylittävästä määrästä.

* Koskee aikaisintaan vuonna 2005 aloittavia; nykyisiä opiskelijoita vähennykset eivät koske.

* Helpotuksia ei myönnetä, jos ei valmistu riittävän nopeasti.

* 2 500 euron omavastuuosuus tarkoittaa, että keskimääräisestä 5 000 euron lainasta saa anteeksi vain 15 prosenttia eli 750 euroa.

Asumistuki nousee 30 eurolla

* Paketin ainoa porkkana.

Opintotukea saa 5 kuukautta vähemmän

* Ehdotusten ajatellaan nopeuttavan valmistumista, joten opintotukea ei tarvitse myöntää niin paljon ja raha voidaan käyttää esim. verovähennysten rahoittamiseen. Opintoaika rajoitetaan 7 vuoteen

* Jos ei onnistu selittämään itselleen lisäaikaa, potkitaan ulos yliopistosta.

* Lisäaikaa voi saada esim. asevelvollisuuden, sairauden tai perheenlisäyksen johdosta.

* On mahdollista pitää kaksi välivuotta, joita ei lasketa mukaan 7 vuoteen.

Tutkintojen laajuutta rajoitetaan

* Sivuaineiden määrää rajoitetaan.

* Vain ensimmäinen tutkinto on maksuton, seuraavat ovat maksullisia.

Esa Mäkinen
kuvitus Kirmo Kivelä