Viime viikolla maailman suurin ohjelmistoyhtiö Microsoft sulki internetin keskustelupalstojaan, koska niillä seikkailivat muiden muassa pedofiilit. Verkkomaailmassa valittiin puolia: tappoiko vai puolustiko Microsoft sananvapautta?
Microsoftin puolustajien mielestä yritys teki oikein. Internetin sananvapautta väärin käyttävät häiriköt sietävätkin joutua vaiennetuiksi.
Yrityksen vihamiesten mielestä se vain edisti omaa asiaansa: sulkemalla ilmaiset ja todella vapaat palstat yritys pakottaa ihmiset maksullisille ja valvotuille sivuille.
Chattikeskustelu on kuitenkin vain yksi osa taistelussa verkon vapaudesta. Riitaa käydään myös tekijänoikeuksista: saako netistä imuroida musiikkia maksamatta siitä mitään? Saako muiden keksimiä ohjelmia kehittää edelleen ja soveltaa omiin tarpeisiinsa?
Sitä on joutunut pohtimaan esimerkiksi norjalainen Jon Johansen.
Kolme ja puoli vuotta sitten tammikuussa 15-vuotias Johansen sai kotiinsa vieraita. Poliisit veivät Johansenin tietokoneet ja pidättivät pojan.
Johansenin rikos: Hän oli harmistunut, koska hänen dvd-levynsä eivät toimineet tietokoneen Linux-käyttöjärjestelmässä. Siksi hän loi dvd-suojauksen purkamiseen tarkoitetun tietokoneohjelman ja levitti ohjelmaa verkossa muillekin ongelman kanssa painiskeleville ilmaiseksi.
Vuosi sitten Johansenia vastaan lähti käräjöimään amerikkalainen mediajätti Motion Picture Association. Se syytti Johansenia tekijänoikeusrikoksesta sekä piratismin edistämisestä ja vaati hänelle tuntuvia rangaistuksia.
Nuori ja lahjakas ohjelmoija ei kuitenkaan joutunut taistelemaan yksin oikeudestaan katsoa elokuvia itse valitsemissaan laitteissa. Tueksi ilmaantui tietotekniikka-alan ja juridiikan asiantuntijoista koostuva Eletronic Frontier Foundation – kansainvälinen liike vapaan ja monimuotoisemman digitaalisen ulottuvuuden puolesta. EFF tuki Johansenia oikeudenkäyntikuluissa ja huolehti siitä, että tapaus ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen.
Johansen vapautettiin syytteistä tämän vuoden alussa.
Suomessa tieto Johansenin vapautuksesta otettiin erityisen iloisesti vastaan Tietotekniikan tutkimuskeskuksessa (HIIT) Helsingin Ruoholahdessa. Siellä työskentelevät tutkijat Mikko Välimäki ja Ville Oksanen.
Välimäki ja Oksanen istuvat EFF:nsuomalaisen sisarjärjestön Electronic Frontier Finlandin (EFFI) hallituksessa, Välimäki puheenjohtajana ja Ben Zyskowiczin eduskunta-avustajanakin työskennellyt Oksanen varapuheenjohtajana.
Yhdistys pyrkii edistämään kansalaisten sähköisiä oikeuksia: sananvapautta verkossa ja ohjelmistojen vapaata kehittelyä. Se huolehtii yksilönsuojasta ja tekijänoikeuksista, jotta suuryritykset oikeuksineen ja intresseineen eivät jyräisi tavallista kuluttajaa tai pienyrittäjää.
Kaksi vuotta toimineella Effillä on noin 200 jäsentä. Riveihin kuuluu IT-alan ammattilaisia, tutkijoita, lainsäädännön asiantuntijoita ja opiskelijoita.
Sähköverkkojen valvojat eivät kuitenkaan kokoonnu chat-huoneissa tai online-neuvotteluissa vaan istuvat kokouksissaan saman pöydän ääreen.
Ja jalkautuvat välillä kaduillekin.
Tuorein taistelu sähköisen tiedon vapaudesta päättyi viime viikolla, kun EU-parlamentti äänesti tietokoneohjelmien patenteista.
Uusi direktiivi olisi mahdollistanut laajan tietokoneohjelmien patentoinnin. Aktivistien mielestä ehdotus oli röyhkeä: ohjelmat ovat yhteistä omaisuutta, yleisiä standardeja, jotka kuuluvat kaikille ja joita pitää saada kehittää eteenpäin. Ohjelmia voi verrata vaikkapa litran mittaan tai suhteellisuusteoriaan. Ei kai oikeus litran mitan käyttämiseen voi kuulua yhdelle yhtiölle?
Patentointioikeutta vaatineiden yritysten mielestä kyse on niiden kehittämistä tuotteista, joita muut eivät saa käyttää tai kehittää ilman niiden lupaa.
EFF:n väki jalkautui marssimaan Brysselin kaduille. Patenttien vastustuskampanjaan osallistui myös suomalainen koodausguru, ilmaiseksi jakamastaan Linux-ohjelmasta tunnettu Linus Torvalds.
Aktivistit voittivat, ja EU:n parlamentti asetti patenteille selvät rajat.
Jos direktiivi olisi hyväksytty, uusien ohjelmien kehittäminen olisi vaikeutunut. Tavalliselle koneen käyttäjälle ongelma olisi saattanut näkyä esimerkiksi siten, että verkosta löytyvä multimediasovellutus, vaikkapa musiikkia soittava mp3-ohjelma, olisi kuulunut tietylle yritykselle, eikä muilla olisi ollut oikeutta kehittää parempia mp3-soitto-ohjelmia.
”Muutama harva suuryhtiö olisi saanut vielä lisää valtaa ohjelmistomarkkinoilla ja pystynyt blokkaamaan uusia kilpailijoita pois markkinoilta entistäkin helpommin”, Mikko Välimäki arvioi patenttien merkitystä.
Ville Oksasen mielestä EU-päätös on historiallinen. Se saavutettiin tavallisten ihmisten ja heidän järjestöjensä kampanjalla huolimatta siitä, että vastapuolella olivat maailman rikkaimmat ja vaikutusvaltaisimmat yritykset ja näitä edustavat järjestöt.
Yhtä hyvin asiat eivät ole ääniteteollisuudessa, vaikka Johansen syytteistä vapautettiinkin. Effi kampanjoi jatkuvasti myös äänitteiden kopiosuojauksien poistamiseksi. Sen mielestä digitaalinen demokratia ei toteudu, jos tuotetta voi käyttää vain valmistajan määräämässä laitteessa.
Levy-yhtiöt myöntävät, että suojatut levyt eivät toimi kaikissa soittimissa. EMI ja BMG aikovat silti pitää kiinni kopiosuojauksista jatkossakin, tosin korvata ne uusilla ja toimivilla versioilla.
Suojauksia perustellaan taistelulla piratismia vastaan. Effin mielestä ammattimainen piraattilevyjen valmistaja pystyy ohittamaan suojaukset helposti, joten kopiosuojaus ei hyödytä ketään, mutta haittaa tavallisia kuluttajia.
Valistustyön ohessa Effi palkitsee vihollisensa. Järjestö jakaa joka vuosi ansioituneimmalle yhteiskunnalliselle yksilösuojan rajoittajalle Big Brother -palkinnon. Kunnian on saanut muun muassa työntekijöidensä puhelinliikennettä urkkinut Sonera.
Pauli Poutanen
kuvitus Inari savola
