03. lokakuuta 2003
Teksti:

Minä olen eurooppalainen ja Erkki Toivanen on eurooppalaisuuden paavi. Paavi on lähellä jumalaa mutta niin kaukana maailmasta. Toivanen kertoo televisiossa, että ranskalaisilla naisilla on pariton määrä poskia, pusuja annetaan yksi, kolme tai viisi. Tietääkö Toivanen, kuinka monta poskea on bulgarialaisella homolla?
    Missä Eurooppa oikein on? Suomesta lähdetään Eurooppaan, kun matkustetaan etelään. Kirjoitan tätä Espanjassa, ja täältä lähdetään Eurooppaan, kun matkustetaan pohjoiseen. Samoin brittien saarilta katsoen Eurooppa on jossain muualla.
    Olette kaikki joskus lähteneet Eurooppaan. Oletteko nähneet kenenkään kusevan kadulle Kölnissä? Entä tuulipukuja Toulousessa? Entä röyhtäilyä Roomassa?
    Paavi asuu Vatikaanissa ja Erkki Toivanen kumppaneineen Champs Elyseen katukahviloissa, joissa on niin kallista, että harvalla on varaa humaltua. Tuskinpa Wojtula ja Toivanen ovat koskaan matkustaneet metrolla, varsinkaan päätepysäkin lähiöön.

Ongelmaa on tietenkin siinä, että Toivanen vertaa suomalaista työväenluokkaa pariisilaiseen ylempään keskiluokkaan. Ei lähiön keskiverto pariisilainen, toisen polven algerialainen siirtolainen, osaa syödä hummeria sottaamatta eikä kaivopuistolaisella lakimiehellä ole tennissukkia sandaaleissa.
    Siinä Erkki Toivanen on oikeassa, että muiden maiden tapakulttuuria on hyvä tuntea. Itse menen aina sekaisin siinä, kuinka monta suukkoa missäkin annetaan ja kenelle. Kannattaa käydä viininmaistelukurssilla, mutta muistakaa myös se, että Euroopassa mies mitataan miesten kesken viina- ja viivapään kestävyydellä.

Europaavien ja toivasten lisäksi Euroopasta kannattaisi kysyä myös niiltä ihmisiltä, joilla on todellinen intohimo Eurooppaan. He vaarantavat henkensä ylittämällä Gibraltarin salmen huteralla lautalla. Jos joskus oli lottovoitto syntyä Suomeen, todellista lottoa pelataan joka yö Afrikan ja Euroopan välillä.
    Lautan miehet ehkä vastaisivat, että Eurooppa on siellä, missä tomaatinpoimintatunnista saa neljä euroa. Naiset vastaisivat sen olevan siellä, missä imemisestä ja panemisesta jää käteen 20 euroa, josta suurimman osan voi lähettää perheelle Nigeriaan tai Marokkoon.

Ehdotan, että Euroopan unioni lähettää Erkki Toivasen Andalusian playalle opettamaan eurooppalaista suukkokulttuuria vastarantautuneille siirtolaisille.

Riiko Sakkinen

Kirjoittaja on kuvataiteilija, joka asuu Helsingissä ja Pepinossa.