28. maaliskuuta 2003
Teksti:

Kun olin 13, minun äitini kaappasi minut ja siskoni. Minun äitini kaappasi meidät kauas pohjoiseen kotimaahansa. Hän kaappasi meidät kesälomalle Suomeen, ja kun loma loppui, hän kaappasi meidät, koska hän ei päästänyt meitä palaamaan Egyptiin, joka oli minun isäni kotimaa.
    Hän kaappasi meidät pois meidän isämme luota, eikä meidän isällämme ollut mitään keinoa saada meitä takaisin.

Minä ja siskoni halusimme kyllä tulla Suomeen, mutta sillä ei ole merkitystä. Me halusimme lähteä äitimme kanssa pois Egyptistä, mutta sillä ei ole merkitystä. Minä ja siskoni emme koskaan ajatelleet, että se oli kaappaus.
    Ymmärsin vasta äskettäin, että sillä ei ole lainkaan merkitystä, mitä minä ja siskoni ajattelimme. Kysymys on yksinomaan symmetriasta. Symmetrian vuoksi minun on uskottava, että meidän äitimme kaappasi meidät.

Lastenryöstö, tarkemmin sanoen monikulttuurinen lastenryöstö, on nimittäin aihe, joka kuvataan yhdeksässäkymmenessä prosentissa tapauksista seuraavasti: oudosta ja pelottavasta kehitysmaasta kotoisin oleva isä ryöstää lapset suomalaiselta/amerikkalaiselta/länsieurooppalaiselta äidiltä ja vie heidät outoon ja pelottavaan kotimaahansa, josta suomalaisen/amerikkalaisen/länsieurooppalaisen äidin on vaikea ellei mahdoton saada heitä takaisin.
    Jos äiti kuitenkin onnistuu, näytetään onnellinen loppu, jossa äiti ja lapset kyynelehtivät ilosta ja kansallislaulu soi.

Minä en kuitenkaan halua uskoa, että suomalaiset, amerikkalaiset ja länsieurooppalaiset isät ovat huonompia lastenryöstäjiä kuin ne isät, joiden kotimaa on outo ja pelottava kehitysmaa. Enkä myöskään halua uskoa, että vain isät kykenevät lapsenryöstöön.
    Symmetrian vuoksi: jos lapsenryöstöä on se että oudosta ja pelottavasta kehitysmaasta kotoisin oleva isä vie lapset suomalaiselta äidiltä, olkoon sitä myös se että suomalainen äiti vie lapset isältä, joka on kotoisin oudosta ja pelottavasta kehitysmaasta. Lapsilta ei tarvitse kysyä.
Ja nyt Egyptin kansallislaulu soimaan!

Kirjoittaja on kirjailija ja poliittisen historian tutkija