28. maaliskuuta 2003
Teksti:

”Ja sittenhän on se yksi neiti, joka vinkuu lapsen äänellä jossain Saksanmaalla.”
    Parisataa mustiin pukeutunutta metallimusiikin ja ilmaisen kaljan ystävää nyökyttelee virnistellen Kaapelitehtaalla, kun rocklehti Rumban pikkuveljen, uuden metallilehti Hamaran tuore päätoimittaja Matti Riekki ymmärtää ensi töikseen pilkata HIM-yhtyettä.
    Metallimiehiä on kuulemma vituttanut, että heille ja heidän musiikilleen naureskellaan. Siksi Suomeen on syntynyt uusi lehti, jossa aiotaan kirjoittaa muustakin kuin bändien maskeista.

Hamaran tarjoama kalja ei näytä loppuvan heti alkuunsa. Siispä jollakulla täytyy olla rahaa. Lavan takana kerrotaan, että Rumba on tehnyt voittoa ensimmäisen kerran muutamaan vuoteen. Ja näin uudet omistajat uskaltavat kokeilla myös metallilehteä. Rumban omistaa puoliksi kaksi yhtiötä: toinen kuuluu it-bisneksessä rahaa tahkonneille Jari Tuoviselle ja Tanu-Matti Tuomiselle, toisen yhtiön takana taas ovat tapahtumapromoottori Vesa Ristimäki, jääkiekkokonsultti Jussi Lähde, Nelosen ohjelmapäällikkö Markus von Reiche, Woodpecker Filmin toimitusjohtaja Juha Ponteva, Intervisio Oy.n toimari Antti Seppänen sekä Nöjesguidenin päätoimittaja Antti Isokangas.
    Mutta mikä tämä juttu on? Raskas rock sai oman sarjan Emma-pysteihin, Sue-lehdessä alkoi ilmestyä metalliosio, Tuska-festivaali sen kun kasvaa. Onko metalli jotenkin erityisen suosittua nykyään?
    Ehkä sitäkin, mutta enemmän on kyse siitä, etteivät alakulttuurit enää vastusta kaupallisuutta. Päätoimittaja Riekki puhuu meidän konseptista. Omistaja taas kertoo, että business plan on tehty harkiten.
    Molemmat uskovat, että marginaalin kaupallistaminen onnistuu myös Suomessa, vaikka markkinat ovat pieniä. Siksi kuulemma Rumbakin menestyy nykyään: kun jostakin ilmiöstä tulee liian mainstreamia, Rumba hylkää sen saman tien.
    Mutta marginaalin se haluaa osata. Rumban pitää kertoa ensimmäisenä, että Trio Niskalaukaus -niminen orkesteri on perustettu. Sen se tekikin.
    Kun kohderyhmä on hyvin rajattu, myös ilmoittajia löytyy.
    No, ainakaan lanseerausjuhlissa kohderyhmä ei kovin heviin juhlintaan ylly. Hevarit patsastelevat kuin paremmillakin julkkiskokkareilla, eikä tila täyty julkkisrokkareilla. MoonTV:n metalliohjelman juontajat näkyvät olevan paikalla, mutta edes Kärtsyä ei näy.
    Ehkä hän tulee vasta jatkoille, jotka on tarkoitus pitää undergroundyökerho Tiikerissä.

Kun kerran tehdään bisnestä, tehdään sitten kunnolla. Illan artistina esiintyy Sapattivuosi, jolle kyseinen keikka on uran ensimmäinen. Hienoa profilointia: julkisuutta ja kehuja kerännyt uusi orkka esiintyy ensimmäistä kertaa Hamaran bileissä, koska Hamara haluaa Rumban tavoin kertoa oman alakulttuurinsa asiat ensimmäisenä.
    Överiksi sen sijaan menee se, että lehti on keksinyt jakaa vuosittaisen tunnustuspalkinnon. Palkintokirvestä tosin ei löydy, mutta tunnustus jaetaan lappeenrantalaiselle Mokoma-orkesterille. Myöntämisperusteena on peräänantamattomuus – ja jotenkin tuo homofobinen perustelu tuntuu sopivan metalliseen äijäkulttuuriin.

Riku Siivonen