Kirjeitä kaukaa: Kekkoslainen sielunmessu

T:Teksti:

Kohtaus lapsuudestani: syksy 1986. Kotona vietetään hiljaista hetkeä. Isä seuraa totisena Kekkosen hautajaisia televisiosta. Tuliterät VHS-videot hurisevat, kun isä nauhoittaa suuren keskustajohtajan maahanpanijaisia myöhempää käyttöä varten.
    Viime sunnuntaina kohtasin jälleen keskustapuolueen. Olin lenkillä. Hölkyttelin juuri linja-autoaseman kohdalla, kun pihaan kaartoi bussi.
    Paljon matkustajia sunnuntaivuorolla, ajattelin, kunnes tajusin, että sehän on keskustan vaalibussi. Oven suussa kunnanjohtajamme – joka on eduskuntavaaliehdokkaana – odotti käsi ojossa sisälle tulijoita. Luin huulilta: tervetuloa, tervetuloa.

Täytyy myöntää, että melkein itsekin halusin mennä sisälle bussiin. Kunnanjohtaja sattuu olemaan puoleensavetävä mies. Hän olisi kätellyt minuakin lämpimällä kädellään, katsonut silmiin ja sanonut: tervetuloa. Juuri minulle. Ihan tuosta vaan.
    Epäilen siis, että joitakin lähtijöitä veti vaalimatkalle muukin kuin aatteen palo.
    Omituista tässä on, että täällä kasvaneena ei tule edes heti ajatelleeksi, että kunnanjohtaja tulee myös oikeasta puolueesta, vaikka tietenkin, tietenkin sekin on välttämätöntä.
    Ämmänsaaressa ainoa oikea puolue on Suomen Keskusta.

Kokoomus on selkeä herraspuolue, johon voi kuulua, jos on asianajaja, opettaja tai muu silmää tekevä. Lions Clubin jäsenten ja kokoomuslaisten välille voi vetää yhtäläisyysmerkit. Merkille pantavaa heissä on julkea itsekorostus. He eivät kulje toppahousuissa, vaan heillä on pikkutakki ja solmio. Ruokatunnilla he polttavat sikaria.
    Demarit, vasemmistolaiset ja kommunistit niputetaan samaan punik-kien leiriin. On ihan sama, mitä näistä kannatat. Joka tapauksessa itket entisen Neuvostoliiton perään ja haluat Suomeen sosialismin. Ryhmään kuuluu taiteilijoita ja kevytkenkäisiä naisia. Tyypillistä punikkien toimintaa on esimerkiksi vappumarssi.
    Vihreät tunnetaan hihhulipuolueena, joka haluaa suojella kaikki Kainuun metsät. On vihreiden syytä, että metsureita on joukoittain työttömänä ja saksalaisia teinejä matkustaa tänne kahliutumaan kaivinkoneisiin. Ulkopaikkakuntalaisilta kysytään baarissa ensimmäisenä, kannatatko Greenpeacea. En kehota tunnustamaan.

Keskustan poliittinen ylivertaisuus ei perusteluja kaipaa. Olihan Kekkonenkin, Jumalasta seuraava, keskustan miehiä. Hän oli maaseudun asialla. Kekkosen jälkeen kaikki onkin sitten mennyt päin persettä.
    Voin muuten kertoa, että Kekkosen hautajaisvideolle on tosiaan ollut myöhempää käyttöä. Isä katsoo jo mustavalkoiseksi muuttunutta nauhaa vieläkin. Häntä ei saa silloin häiritä.

Isä näkee nauhalta enemmän kuin jotkut hautajaiset. Hänelle Kekkosen viimeinen matka on henkilökohtainen sielunmessu.

Anne Moilanen