31. tammikuuta 2003
Teksti:

Haarakonttoriska joutui työn puolesta kielenhuoltokurssille. Tiedättehän, harmaapäinen rouva hienosta tutkimuskeskuksesta vaihteli kalvoja ja luennoi imperatiivin adessiivista tai jotain. Me, kieltä työksemme käyttävät, teeskentelimme tekevämme muistiinpanoja.
    Kurssin tarkoitus oli ”palauttaa mieleen” asioita, ja todella kaikenlaista juolahtikin kuuden tunnin aikana mieleen. Kuten se, että suomen kieli on todella maailman vaikein kieli; kaikki suomalaisethan käyttävät sitä väärin.
    Edes rouva Kielentutkimus ei osannut sanoa ilman vilkaisua Itkosen Kielioppaaseen, miten totta kai kirjoitetaan.

Kielen väärinkäyttöä noin niin kuin terminä voi verrata toiseen kielenkäytön omituiseen lopputulemaan alkoholin väärinkäyttöön. Jos alkoholin oikeinkäyttö on lasillinen viiniä sunnuntaipäivällisellä, tekisikö suomen kielellekin hyvää, että sitä käytettäisiin vähemmän, vaikka vain arkisin ja toimistoissa?
    Tulisiko vähemmän pilkkuvirheitä, jos ei annettaisi kaikkien kouluttamattomien ja maahanmuuttajien tapailla kankeaa muka-suomea? Annettaisiinko suomen kielen puhumiseen oikeuttava passi vain akateemisille?

Suomihan on vaiteliaan kansan kieli, ei sitä ole tarkoitettu löpistäväksi poskisuudelmien välissä elokuvien ensi-illoissa eikä hölistäväksi psykiatrin vastaanotolla. Suomi on se kieli, jota kukaan ei kuule, kun sillä vaietaan mäntymetsässä.
    Ei suomeksi ole ollut tarkoitus puhua globalisaatiosta tai korkeasta teknologiasta (oikeat muodot: maapalloistuminen ja huipputekniikka).
    Suomi on vakava, murheellinen kieli, jonka väärinkäytöstä joutuu vähintään julkisen ivan kohteeksi:
    ”Jos sanot rokimpi, niin mikä se perusmuoto muka on? Rokki!”
    ”Se on substantiivi, ääliö, ei adjektiivi!”

Kun Haarakonttorin muu väki pyöritteli silmämunansa kipeiksi ja elehti viittomamerkeillä toisilleen tää on niin sairaan completely waste of time -tyyppisiä viestejä, konttoriska katsoi muistiinpanoistaan, mitä tuli opituksi.
    Tikku-ukkojen, unikonkukkien ja yksiulotteisten mökkien seasta löytyi kurssin tarjonta. Lehtiön ensimmäisen sivun ylälaidassa luki: fileointi, ei fileeraus.