15. marraskuuta 2002
Teksti:

PIETARI. ”Onko Suomessa mitään samankaltaista järjestöä? Voisimme tehdä yhteistyötä.”
    Suomalainen toimittaja saa kuulla kysymyksen moneen kertaan Idushtshije Vmeste eli Kuljemme yhdessä -järjestön toimistolla Pietarissa.
    Olisikohan? Antakaamme ajatuksen lentää:
    Nuorisojärjestö, joka kulkisi Suomen lipun värisissä Tarja Halonen -t-paidoissa? Keräisi pehmoleluja Kerstin Campoyn lapsille ja repisi julkisesti Rosa Liksomin ”pornografisia” teoksia?
    Välittäisi työntekijöitä Mc-Donald’sille ja järjestäisi puolustusministeriön edustalla kutsuntoja tukevia mielenosoituksia?
    Kuljemme yhdessä -järjestö on Venäjän oloissa tehnyt kaikkea tätä ja saanut aikaan paljon muutakin hämminkiä. Länsimaissa järjestöä on kutsuttu vähemmän mairittelevasti Putin-jugendiksi tai uudeksi Komsomoliksi Neuvostoliiton aikaisen kommunistisen nuorisojärjestön mukaan.
    Järjestö syntyi viime vuoden toukokuussa, Venäjän presidentin Vladimir Putinin virkaanastujaisten vuosipäivänä. Silloin tuhannet nuoret kokoontuivat Moskovan Punaiselle torille.
    He olivat pukeutuneet t-paitoihin, joita koristi presidentin kuva ja teksti Vsjo putjom – kaikki kunnossa. Putin tarkoittaa kunnollista.
    Sini-, puna- ja valkopaitaisten nuorten kolonnat muodostivat torille valtavan Venäjän lipun. Isä Kunnollinen oli saanut opetuslapset yhteen.

Kuljemme yhdessä -liike toimii näyttävästi. Pietarissa se on vastustanut muun muassa venäläisten orpolasten adoptoimista ulkomaille. ”Venäläisille lapsille venäläiset vanhemmat!” luki mielenosoituskylteissä.
    Moni maa on joutunut Putin-nuorten protestien kohteeksi: Liike vastustaa Turkkia tshetsheenisissien väitetyn suojelemisen takia. Liettua on saanut kuulla kunniansa siitä, että Kaliningradin venäläisten on päästävä kulkemaan maan läpi ilman viisumia. Putin-nuoret järjestivät Ukrainan vastaisen mielenosoituksen, koska Ukrainassa ammuttiin vahingossa alas venäläinen matkustajakone.
    Ranska joutui silmätikuksi, kun ranskalainen oikeus määräsi venäläisen naisen tyttären huoltajuuden ranskalaiselle isälle. Järjestö keräsi pikkutytölle nopeassa ajassa valtavan määrän pehmoleluja.
    Yhdessäkulkijoiden näkyvin irtiotto on ollut kirjailija Vladimir Sorokinin ajojahti.
    Järjestö nosti Sorokinia vastaan kanteen pornografiasta. Eräässä teoksessaan kirjailija kuvailee Stalinin ja Hrushtshovin välisen kuvitteellisen sukupuoliaktin.
    Liikkeen aktivistit ovat repineet Sorokinin tekstejä ja pystyttäneet kirjailijalle muistomerkin, vessanpytyn. Yhdessä hänen kirjassaan ihmiset syövät ulostetta, kuuluu perustelu.
    Viime aikoina ihailtu presidentti Putin on kuitenkin joutunut vaikeuksiin.
    Maailmalla on kauhisteltu Moskovan panttivankidraaman päättymistä yli sadan panttivangin kuolemaan erityisjoukkojen käyttämän kaasun vuoksi, ja Tshetshenian sota näyttää ulkopuolisista yhä järjettömämmältä.
    Vieläkö Putinin nuoret jaksavat ihailla presidenttiään? Koska Putin saa oman patsaansa, kaasunaamarin?

”Emme me puhu täällä politiikkaa juuri koskaan”, väittää valtio-opin opiskelija Polina Balybina, 19, Yhdessäkulkijoiden Pietarin toimistolla.
    Silti järjestön virallisen kannan mukaan esimerkiksi Moskovan äskettäinen panttivankidraama ratkaistiin ”parhaalla mahdollisella tavalla”.
    ”Minut houkutteli mukaan luova toiminta. Täällä voi toteuttaa itseään”, Polina Balybina sanoo.
    Toimistolla Pietarin keskustassa voi opiskella retoriikkaa, englannin kieltä ja kitaransoittoa.
    Jäsenet saavat ilmaislippuja elokuviin, teatteriin, kuntosalille ja uimahalliin. Internet on käytettävissä.
    Jokin aika sitten järjestö vuokrasi yhdeksi illaksi muodikkaan yökerhon. Suunnitteilla on tapaaminen jalkapalloseura Zenitin pelaajien kanssa.
    Kuka sitten päättää, mitä asioita Kuljemme yhdessä vastustaa, mitä puolustaa, jos eivät rivijäsenet?
    ”Pietarissa minä, Moskovassa Vasili Jakimenko”, sanoo Sergei Belokonjev, Yhdessäkulkijoiden Pietarin-osaston johtaja.
    Moskovan Jakimenko on liikkeen perustaja ja johtaja. Aiemmin hän työskenteli presidentin kansliassa pr-osastolla.
    Rivijäsenten maailmasta poliittiset julistukset tuntuvat kuitenkin olevan kaukana, ja monen mielipide tuntuu suorastaan harhaoppiselta. Aleksei Davydov, 17, ei halua hyssytellä Moskovan panttivankien kuolemaa.
    ”Onko 120 kuollutta vähän?” hän kysyy. ”Joka seitsemäs panttivanki menetti henkensä. Puolet kuoli kaasuun. Heille ei voitu tarjota ajoissa hoitoa.”
Davydovin mielestä joukkojen vieminen Tshetsheniaan oli virhe.
    Railo ideologian ja todellisuuden välillä aukeaa vielä suuremmaksi järjestön suhteessa varusmiespalvelukseen.
    Lokakuussa Yhdessäkulkijat osoittivat mieltään puolustusministeriön edessä kutsuntojen puolesta ja polttivat oikeistopoliitikko Boris Nemtsovia esittäneen nuken. Nemtsov on esittänyt varusmiespalveluksen lyhentämistä kahdesta vuodesta kuuteen kuukauteen.
    ”Minulla ei ole motivaatiota mennä armeijaan”, sanoo kuitenkin kutsuntaikään tuleva Anton Timofejev, 17. ”Kysymys ei ole siitä, olenko patriootti vai en. Armeijan tila vain on sellainen, että harva haluaa sinne.”
    Johtaja Sergei Belokonjev puolustaa kuitenkin virallista linjaa:
    ”Emme hyväksy hysteriaa, joka varusmiespalveluksen ympärillä liikkuu.”
    Belokonjev ei itse ole käynyt armeijaa.
    ”Moskovassa ja Pietarissa vain pieni osa menee asepalvelukseen. Mutta maaseudun ihmisille, jotka eivät opiskele, armeija voi olla tärkeä etappi elämässä. He pääsevät toiseen ympäristöön ja tutustuvat uusiin ihmisiin.”
    Pitäisikö armeija sitten tehdä pakolliseksi vain maalaisille ja koulutusta vaille jääneille?
    ”Ei tietenkään, mutta jos maaseudun poika haluaa palvella, miksei hän saisi? Armeijassa voi oppia joihinkin ammatteihin. Opetetaanhan siellä esimerkiksi ampumaan, ja sitten voi toimia vaikka muukalaislegioonassa.”

Putinia ihaillaan, koska hän on ”symboli”, kuten johtaja Belokonjev sanoo.
    ”Kun Boris Jeltsin astui juopuneena lentokoneesta, kaikki näkivät hänessä Venäjän rappion symbolin. Putin on uuden Venäjän symboli. Hän on yksi tehokkaimpia ja merkittävimpiä poliitikkoja maailmassa.”
    Putinin tavoin Belokonjev harrastaa judoa. Hän on Moskovassa opiskellut politrukki, joka lähetettiin Pietariin käynnistämään järjestön toimintaa presidentin entisessä kotikaupungissa.
    Toiminta on vielä pientä verrattuna Moskovaan: pääkaupungissa jo 15 000 nuorta on valinnut yhteisen tien Putinin kanssa, mutta Pietarissa aktiiveja on vasta 300.
Putin-nuoret ovat kuitenkin näkyneet Pietarissakin.
    Presidentin 50-vuotispäivänä lokakuussa yhdessäkulkijat tarjosivat pietarilaisille mahdollisuuden onnitella maan isää. Tuhannet kirjoittivat tervehdyksensä metroasemien edustoille tuoduille fläppitauluille.
    Toukokuussa järjestettiin tempaus Me nostamme Venäjän. Nuoret muodostivat Nevan rantakadulle Venäjän lipun ja laskivat jokeen Venäjä-purjealuksen.
    ”Puhuja huusi mikkiin, että kuka nostaa Venäjän. Kaikki vastasivat yhtenä kuorona: me!!!” muistelee mukana ollut Polina Balybina.
    Jäseniä järjestöön värvätään tuttavien kautta tai suuremmissa tilaisuuksissa. Tanja Belozerova tuli mukaan, kun Kuljemme yhdessä -järjestö kutsui elokuviin.
    ”Ajattelin, että mikäs siinä, ilmaiseksi leffaan. Sitten saatiin vielä ilmainen matka Moskovaan mielenosoitukseen.”
    Jäseneksi pyrkivä kertoo motiiveistaan vastaanottokomissiolle ja sitoutuu moraalikoodeksiin. Säännöissä kielletään alkoholin ja huumeiden käyttö. Kiroilusta erotetaan. Vanhempia tulee kunnioittaa. Nationalismia ei suvaita.
    Liikkeen organisaatio muistuttaa Komsomolia. Jäsenet kuuluvat 50 hengen joukkueisiin, jotka puolestaan jakaantuvat 5 hengen soluihin.
    Kun on tuonut viisi uutta jäsentä, voi päästä itse komentamaan solua. Solun komentaja saa hakulaitteen tai kännykän ja 20 euroa kuussa. Joukkueen komentaja saa palkkaa. Järjestön toiminnan rahoittavat venäläiset suuryhtiöt: valtion energiayhtiö Gazprom, Alfa-pankki, sähköyhtiö RAO JeES ja öljy-yhtiö Jukos.
    Pietarissa jäsenet ovat auttaneet mummoja ja lastenkotien asukkeja. Kesällä avustettiin Etelä-Venäjän tulvatuhojen uhreja. Nyt kerärään rahaa Tshetshenian lapsille.
    Monet ovat mukana, koska haluavat auttaa järjestön kautta paitsi Venäjää, myös itseään.
    ”Täällä on kasvun perspektiivi”, muotoilee komentaja Anton Timofejev.
    Kesäleirillä opeteltiin surffauksen lomassa strategista suunnittelua ja vertikaalia mobiilisuutta. Järjestön kautta voi saada hommia esimerkiksi McDonald’sissa tai kansanedustajaehdokkaiden vaalikampanjoissa.
    ”Kun tutustuu kansanedustajaan, on mahdollisuuksia kehittyä sitä kautta”, Timofejev selittää.
    Kirjailija Sorokin on sanonut, että Kuljemme yhdessä -liike on ”Jakimenkon veljesten liike vallan kahvaan. Liike, joka kulkee näiden nuorien ihmisten päitä pitkin.”

Venäläisille sopii paremmin kollektiivisuus kuin ”länsimainen, äärimmäisen liberaali individualismi”, Belokonjev väittää.
    Hänen järjestönsä nuoret vaikuttavat kuitenkin kovin yksilöllisiltä. Pelko fanaattisesta Putin-jugendista haihtuu ilmaan.
    Vai pitäisikö Helsingin vapista?
    Yhdessäkulkijoiden Pietarin-osasto nimittäin suunnittelee mielenosoitusta Helsinkiin.
    Kuuluuhan Suomi EU:hun, joka rikkoo ihmisoikeuksia suunnittelemalla viisumien vaatimista Kaliningradin ja emä-Venäjän välisessä liikenteessä.
    Tanja Belozerova on innoissaan.
    ”En ole koskaan käynyt Helsingissä.”

Jussi Konttinen