Bisseä Beirutista Bombayhin

T:Teksti:

Tietysti kehittämällä alkoholipitoisuudeltaan vielä ykkösoluttakin laimeamman vaihtoehdon. Vuosikymmeniä ja useita miljoonia euroja niellyt tutkimus on viimeinkin tuottamassa juomakelpoista ja muslimiystävällistä olutta.
    Ja muslimimarkkinoilla se juotaneenkin. ”Länsimaissa alkoholiton olut ei kuluttajaa kiinnosta. Myynti on prosentin murto-osia normaalioluen volyymeistä”, kertoo olutanalyytikko Kevin Baker englantilaisesta Canedean Researchistä. ”Mieluummin juodaan limsaa tai mehua.”
    Alkoholittoman oluen ongelmana on pitkään ollut lattea maku. Kieltolain aikaan maailmalla oli tapana keittää oluesta alkoholi pois, mutta tällöin juoma oli niin pahaa, että kiljutiinu oli hyvinkin houkutteleva vaihtoehto.

Terveystietoinen 80-luku loi uutta kysyntää alkoholittomalle oluelle. Silloin mallasta kuitenkin lämmitettiin, jotta käyminen pysähtyisi alkutekijöihinsä ja syvä oluen maku jäi kehittymättä.
    90-luvun lopulla löytyneen uuden tislausmenetelmän ansiosta oluen makuun alkavat päästä myös alkoholia vieroksuvat.
    ”Nykyajan alkoholittomia oluita ei voi verrata kymmenen vuoden takaisiin latteuksiin”, analysoi Baker.

Vaikka muslimit eivät sylje lasiin, useissa arabimaissa lainsäädäntö estää panimoalan jättiläisiä – Guinnessejä ja Carlsbergeja – pääsemästä markkinoille, Baker kertoo. Joidenkin muslimimaiden alkoholiseula kun on niin tiukka, että jopa useimmat tuoremehut sisältävät liikaa alkoholia – yli sallitun 0,05 prosentin.
    Muslimi- ja hinduystävällisen olu en kysyntä on potentiaalisesti hurja. Jos esimerkiksi muslimit joisivat yhtä paljon olutta kuin keskiverto suomalainen, kasvaisi oluen vuosimyynti noin 90 miljardia litraa.
    Vaan hävinneekö oluen juontiin arabimaissa liittyvä sosiaalinen stigma paremman tislausmetodin myötä?

Roope Mokka