04. lokakuuta 2002
Teksti:

Jenkkien Nato-tukikohdasta Belgiassa paljastui ydinaseita, vaikka sopimusten mukaan niitä ei Belgiassa saisi olla. Jos Suomi liittyy Natoon, tuleeko tänne ydinkärkiä?

Lauantaina Kleine Brogeliin, Belgiaan, kokoontuu iso joukko eri puolilta Eurooppaa saapuvia rauhanaktivisteja. Siellä sijaitsee Naton lentotukikohta, ja aktivistit aikovat tunkeutua tukikohdan alueelle. Tapahtuma on nimeltään Bomspotting IV.

Aktivistit vastustavat ydinaseita. Kleine Brogelin tukikohdassa säilytetään noin kymmentä amerikkalaista B61-mallista vapaapudotusydinpommia, vaikka virallisten sopimusten mukaan Belgiassa ei ydinaseita pitäisi olla.
    Ydinaseita on ilmeisesti ollut tukikohdassa jo vuodesta 1984, mutta Belgian hallitus myönsi virallisesti niiden olemassaolon vasta viime vuonna kolmannen Bomspottingin jälkimainingeissa.
Jos Suomi liittyy Natoon, voiko meidänkin maaperältämme yllättäen löytyä ydinaseita?

Sekä Belgia että Yhdysvallat ovat allekirjoittanet niin sanotun NPT-sopimuksen, jonka on tarkoitus estää ydinaseiden leviäminen. Sopimus astui voimaan 1970, ja se määritti ydinasemaiksi Yhdysvallat, Venäjän, Britannian, Ranskan ja Kiinan.
    Sopimus kieltää ydinaseiden tai ydinaseteknologian luovuttamisen tai vastaanottamisen aseelliselta valtiolta aseettomalle.
    Bomspottingin järjestäjien mielestä Belgian ydinaseet ovat tämän sopimuksen vastaisia. Amerikkalaisten mielestä aseet ovat laillisia, koska ne ovat amerikkalaisia. Se, että ne sijaitsevat Belgiassa, ei Yhdysvaltojen mielestä riko sopimusta.

Jos Belgiaan, miksei meillekin? Ohjuksia Loviisaan ja jenkkitukikohta Savoon!
    Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston johtaja Pauli Järvenpää ei pidä tätä järin realistisena mahdollisuutena. Uusiin Nato-maihin ei ole rakennettu tukikohtia sitten kylmän sodan loppumisen, eikä ydinaseitakaan ole Järvenpään mukaan jaossa.
    ”Toisaalta ydinaseet ovat osa Naton strategiaa, ja jos Natoon kuulutaan, tämä on otettava huomioon.”
    Järvenpään mielestä on silti erittäin epätodennäköistä, että Suomi joutuisi kriisiin, jonka vuoksi Nato haluaisi tuoda tänne amerikkalaisia sotilaita tai ydinaseita.
    Tampereen yliopiston Jean Monnet -keskuksen johtaja, professori Jyrki Käkönen ei pidä tilannetta aivan yhtä yksinkertaisena. Vaikkei Naton linjaan viime aikoina ole kuulunut uusien tukikohtien rakentaminen, tilanne voi muuttua.

Käkönenkään ei pidä amerikkalaista tukikohtaa Suomessa todennäköisenä. Avain kysymykseen piilee kuitenkin Baltian maissa. Jos ne liittyvät Natoon ja Nato haluaa taata niiden turvallisuuden, käytännössä ainoa keino olisi rakentaa Baltiaan amerikkalaisia tukikohtia, Käkönen sanoo. Baltian maiden kyky puolustaa itse itseään kun ei ole kummoinen.
    Ja jos Baltiaan rakennettaisiin tukikohtia, miksei Suomeenkin? Linjahan olisi jo silloin muuttunut.
    Tukikohdan myötä voisi Käkösen mukaan saapua sitten ydinaseitakin. Amerikkalaiset pitäisivät ne kuitenkin todennäköisesti omissa käsissään.
    ”Toisaalta, kun risteilyohjuksen kantama on mitä on, ei ole mitään syytä tuoda ohjuksia tänne. Ne voi ampua Briteistä tai Ranskastakin”, Käkönen huomauttaa.

Rauhanaktivisti Simo Hellsten osallistuu tällä viikolla Bomspottingiin Belgiassa. Hänen mielestään on epäolennaista pohtia, tulisiko Suomeen Naton myötä ydinaseita vai ei.
    ”Tärkeintä on yhteinen moraalinen vastuu. Jos me liitymme Natoon, meille kuuluu myös vastuu Naton toimista,” Hellsten sanoo. Suomi olisi siis vastuussa Naton kaikista ydinaseista – myös maamme rajojen ulkopuolella.

Juhana Pettersson