Maksuton koulutus vetää ulkomaalaisopiskelijoita Suomeen

T:Teksti:

Suomalaisissa korkeakouluissa voi opiskella ilmaiseksi. Se on huomattu maailmallakin: ulkomaalaisten perustutkinto-opiskelijoiden määrä kasvaa jatkuvasti. Helsingin yliopistossa heitä on 1 200, koko maassa 2 700. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tekemän tutkimuksen mukaan juuri opiskelun maksuttomuus on yksi tärkeimmistä houkuttimista Helsingin yliopistoon tuleville ulkomaalaisopiskelijoille.
    Ilmainen hupi saattaa kuitenkin loppua pian. Viime marraskuussa julkaistun opetusministeriön kansainvälisyysstrategian valmisteluvaiheessa ulkomaalaisopiskelijoille kaavailtiin 5 000 euron lukukausimaksuja. Strategian lopullisesta versiosta maksut kuitenkin jätettiin vielä pois.
    Enemmistö HYY:n tutkimukseen vastanneista ulkomaalaisopiskelijoista suhtautui lukukausimaksuihin kielteisesti tai epäröiden. Moni sanoi, ettei opiskelisi Suomessa, jos siitä joutuisi maksamaan. ”Jos minun täytyisi maksaa opinnoistani, valitsisin paikan, jossa saisin enemmän vastinetta rahoilleni”, ilmoitti eräs tutkimukseen vastannut ulkomaalaisopiskelija.

Yksi maksuttoman
koulutuksen perässä Suomeen tulleista on Yan Gao, 27. Hän muutti Kiinasta Suomeen kaksi vuotta sitten, kun kuuli ystävältään ilmaisesta korkeakoulutuksesta. Gao opiskelee Helsingin yliopistossa englannin opettajaksi ja aikoo valmistua kahden vuoden kuluttua maisteriksi. Viikonloppuisin, ja toisinaan arki-iltoinakin, Gao työskentelee siivoojana. Siivous on ainoa työ, jota hänen on onnistunut Suomesta löytää. Englannin tai kiinan kielen opettajaksi Gaoa ei kelpuuteta, koska hän ei puhu tarpeeksi hyvää suomea.
    Gaon tarina on se tavallinen. HYY:n tutkimuksesta selviää, että pelkästään Helsingissä on satoja ulkomaalaisopiskelijoita, jotka työskentelevät ylikoulutettuina matalapalkka-aloilla. Tutkimukseen vastanneista ulkomaalaisopiskelijoista enemmistö, 58 prosenttia, teki töitä opintojensa ohella, mutta vain kolmasosa oli onnistunut löytämään koulutustaan vastaavaa työtä. Yleisimpänä esteenä työpaikan saannille mainittiin suomen kielen taidon puute, mutta noin kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että ulkomaalaisia syrjitään työmarkkinoilla. ”Ongelma korostuu Euroopan ulkopuolelta tulevien kohdalla. He kokevat, että heihin ei luoteta”, sanoo tutkimuksen HYY:lle tehnyt Kulsoom Ally.

Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelevien ulkomaalaisten määrä on kasvanut tasaisesti jo 15 vuotta. Tosin ulkomaalaisten osuus opiskelijoista on vain parin prosentin luokkaa, kun se esimerkiksi Britanniassa on reippaasti yli kymmenen prosenttia. Mikäli opetusministeriön suunnitelmat toteutuvat, tasainen kasvu kiihtyy pian laajamittaiseksi aivotuonniksi. Opetusministeriön kansainvälisyys-strategiassa asetettiin tavoitteeksi, että vuonna 2010 Suomessa olisi jo 10 000-15 000 ulkomaalaista korkeakouluopiskelijaa.
    Tavoitteen taustalla on pelko suurten ikäluokkien eläköitymisen aiheuttamasta työvoimapulasta. Ideana on siis paitsi kouluttaa ulkomaalaisia Suomessa, myös pitää heidät täällä töissä valmistumisen jälkeen. HYY:n tutkimuksen mukaan 47 prosenttia ulkomaalaisopiskelijoista aikoo jäädä Suomeen valmistumisen jälkeen. Kolmannes oli epävarma tulevaisuudensuunnitelmistaan. Osa ulkomaalaisopiskelijoista haluaisi jäädä Suomeen, mutta koki sen mahdottomaksi. Syynä on, yllätys yllätys, kunnollisten työpaikkojen puute. Sen vuoksi myös Yan Gao aikoo jättää Suomen valmistuttuaan. ”Työn saaminen täältä on todella vaikeaa. Kiinassa on taas pulaa englanninopettajista, joten palaan sinne.”
    HYY:n kansainvälisten asioiden sihteeri Jussi Tanner kaipaa valtiovallalta satsausta Suomesta valmistuneiden ulkomaalaisten työllistämiseksi. ”Nyt EU:n ulkopuolelta tullut opiskelija ei voi jäädä Suomeen hakemaan töitä valmistuttuaan. Oleskelulupa päättyy, kun opiskelut päättyvät”, Tanner sanoo. ”On hullua kouluttaa ulkomaalaisia valtion varoilla, jos heille ei anneta edes mahdollisuutta jäädä.”

Toisin kuin Suomeen vaihto-ohjelmien kautta tulevat opiskelijat, koko tutkintonsa Suomessa suorittavat ovat useimmiten kotoisin Euroopan unionin ulkopuolelta. Eniten Helsingin yliopistossa opiskelee venäläisiä, virolaisia ja kiinalaisia. Hyvin harvat ilmoittivat tulleensa Suomeen korkean elintason vuoksi. Allyn mukaan Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset etenevät hyvin opinnoissaan. Peräti 48 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti aikovansa jatkaa opintojaan tohtorin tutkintoon saakka. Enemmistöllä oli korkeakoulututkinto jo ennen Suomeen tuloa. ”Ulkomaalaisopiskelijat haluavat kouluttautua lisää ja suhtautuvat opintoihinsa vakavasti. Ehkä sen vuoksi vaikeudet työnsaannissa koetaan erityisen raskaina”, Ally sanoo.

Ilkka Karisto