Sama kaveri kapuaa lavalle taas. Kyse on ihan eri bändistä ja ihan eri keikasta kuin viimeksi. Onko se eksynyt? Eihän sama ihminen voi soittaa Nuspirit Helsingissä, Giant Robotissa, Jonna Tervomaan yhtyeessä ja Montana Roja Rhythm Sectionissa. Kosketinsoittaja Kim Rantala voi.
Yhtä ahkera on Abdissa ”Mamba” Assefa. Mamba soittaa perkussioita samoissa ryhmissä kuin Rantalakin Jonna Tervomaan bändiä lukuun ottamatta, ja lisäksi hän on soittanut muun muassa Kimmo Pohjosen ja Rinneradion kanssa sekä Fat Beat Soundsystemissä.
Kim ja Mamba kuuluvat siihen muusikkojoukkoon, jotka tuntuvat soittavan valtaosassa Helsingin klubiyhtyeitä. Soittajilla on vapaus liikkua, koska ryhmät ovat perinteisiä rock-bändejä väljempiä. Ehdottomat rokkarit vannovat sielunveljilleen ”jos yksi meistä lähtee, bändi kuolee”, mutta vastaava asenne on vieras klubimusiikkia soittaville ryhmille. Ne eivät edes miellä itseään yhtyeiksi.
Nuspirit Helsinki on kollektiivi. Sen ydinryhmään kuuluu viisi henkeä, mutta keikoilla lavalle nousee 9-13 soittajaa. Don Johnson Big Band on periaatteessa nelihenkinen, mutta käytännössä on vaikea sanoa, kuinka monta muusikkoa sen ympärillä pyörii. Giant Robot oli etenkin alkuaikoinaan löyhä ryhmä. ”Silloin se oli selvästi kollektiivi, jossa ihmisiä kävi soittamassa melkein miten sattuu”, Kim Rantala toteaa. Nykyisin Giant Robotin soittajien määrä on lähes vakio, mutta yhtye käyttää verkostoaan yhä ahkerasti.
Uudenlaista bändiläisyyttä on myös se, että Giant Robot teki itsestään osuuskunnan vajaa vuosi sitten. Kun jäsenet laskuttavat muista töistään, he käyttävät nimeä Giant Robot -osuuskunta. Hyvä ratkaisu pätkätyöläisille.
Musiikillisesti Nuspirit Helsingille, Giant Robotille ja Don Johnson Big Bandille on ominaista klubisoinnin yhdistäminen yhtyemusiikkiin. Kollektiivimainen kokoonpano on peruja hip hopista, jonka kulttuuriin kuuluu se, että ryhmässä on vaihteleva määrä kavereita. Samalta pohjalta on syntynyt seitsemän hengen hip hop -ryhmä Murmurrecordings. ”Murmurrecordings on ennen kaikkea kaveriporukka, jolle on annettu nimi. Emme ole varsinaisesti kasanneet tätä, vaan asiat ovat menneet omalla painollaan”, kuvailee Roopek eli Mörkö, joka rappaa ja tekee biittejä Murmurissa ja Ceebrolisticsissa. Klubibändeissä huomaa saman ilmiön: ne ovat muotoutuneet musiikinteon sivutuotteena.
Rap- ja klubimusa-kollektiiveista puuttuu rockille ominainen henkilöpalvonta. Yksilöt pysyvät anonyymeina ja vain porukan nimi on tärkeä. Nu-spirit Helsingistä olisi vaikea osoittaa kokoonpanon keulakuvaa, ja tarkoitus onkin, että fanin huomio kiinnittyy kokonaisuuteen. Myös soittajat keskittyvät musiikissa kokonaisuuteen, valistavat Nuspirit Helsingin tuottaja Tuomas Kallio ja kosketinsoittaja Kim Rantala. ”Jokaisen soittajan pitäisi löytää itsestään pieni tuottaja. Ei pidä soittaa soitinta, vaan musiikkia. Narsistinen instrumentalismi on musiikin sudenkuoppa”, Kallio sanoo. Hyvä soittaja osaa olla soittamatta, kun ei tarvitse, nuspiritläiset tarkentavat. Soittotaidolla elvistely vie biisin hakoteille. ”Nuspiritiä tehdään musiikin ehdoilla. Jokaiselle soittajalle ei tarvitse väkisin miettiä roolia”, Rantala toteaa.
Kollektiivista ja bändistä toiseen kiertelevät muusikot ovat sisäistäneet klubimusiikin soittamisen ja soittamattomuuden filosofian. He pystyvät myös soveltamaan soundejaan ja soittoaan eri projekteihin. Eri ihmisten käyttäminen bändissä auttaa pitämään musiikin raikkaana, kun kukin tuo kokonaisuuteen jotain omaa.
Moninaisuuden nimeen vannoo myös tanssimusiikkia tekevän Kinos-yhtyeen Verneri Lumi. ”Purismi on huonoa. Saan kaikesta irti enemmän, kun teen monenlaista juttua. Toisesta saa vaikutteita, joita voi soveltaa toisessa tyylissä.” Lumi soittaa Kinoksen lisäksi koneita Rinneradiossa ja kitaraa rokkibändi Killerissä. Kinokselle on jäänyt muiden projektien vuoksi vähemmän aikaa, mutta Lumi ei ota paineita. ”Levyä tehdään vähitellen. Ei ole kiirettä saada sitä valmiiksi.”
Kollektiivien kausiluontoisuuden ansiosta Kim Rantalakin pystyy luovimaan eri bändien ja projektien välillä. Nuspirit teki levyä ahkerasti vuosi sitten syksyllä, Giant Robot talvella. Roopek harmittelee kuitenkin, että aina projektista toiseen luoviminen ei onnistu niin kitkattomasti kuin toivoisi. Miehen muut jutut ovat joutuneet pakkotauolle, sillä Ceebrolisticsin levynteko tuntuu venyvän. ”Levyllä on tietty oma soundi, enkä ole pystynyt tekemään muuta soundia kuin siihen tarkoitettua. Se syö työvoimaa”, Roopek sanoo. Kun levy on valmis, alkaa paluu muiden hankkeiden pariin.
Roopek:lle vapaus on tärkeää, se, että voi tehdä monenlaista soundia. Juuri vapaus vie Roopek:n mielestä soittajia kollektiivista toiseen. ”Ero underground-musiikin ja myyvän musiikin välillä voisi olla se, että ug-musaa tekee pääasiassa itselleen ja kavereilleen. Ne, jotka haluavat myydä, tekevät kuulijalle. Monasti semmoinen aito tunne katoaa, kun viilaa liikaa ja rupee kelaan”, Roopek miettii. Kaupalliset paineet vievät musiikista iloa, ja iloa haetaan takaisin tekemällä musiikkia yhdessä, ilman hittipaineita. Kollektiiveille musiikin tekemisessä on kyse paitsi musiikista, myös ajanvietosta ystävien kanssa.
Nuspirit Helsinki
Nuspiritin musiikki on kehittynyt klubimusiikista yhtye- ja koneilmaisua yhdistävään jazz- ja soul-sointiin. Kesällä ilmestyneen esikoisalbumin ansiosta kollektiivin musiikkia saa nyt myös Suomesta, ei vain maailmalta. Nuspiritin levyt julkaisee yhdysvaltalainen Guidance, ja esikoinen otti heti paikkansa Suomen albumilistan top 20:ssa. Yhdysvalloissa ja Britan-niassa Nuspirit on saanut kiitosta arvostetuilta DJ:ltä Gilles Petersonilta ja LTJ Bukemilta.
Giant Robot
Yhtyeestä tuli tunnettu ahkeran klubien kiertämisen, Bad Luck Love -elokuvan soundtrackin tekemisen ja Helsinki Rock City -biisin avulla. Esikoislevy Crushing You With Stylen seuraaja, keväällä 2002 ilmestynyt Superweekend, yhdistää ennakkoluulottomasti mustan musiikin lajeja omaleimaiseksi kokonaisuudeksi. Laulaja Tuomas Toivosen sanoitukset käsittelevät metropolien kosmopoliittista elämää.
Don Johnson Big Band
Rentoa hip hoppia tekevässä Don Johnson Big Bandissa vakuuttaa musiikin sujuvuuden lisäksi Amnesty-tiedottaja Tommy Lindgrenin räppäys. Soittajat myivät omakustanne-albumiaan Support Da Microphonesia repusta käteen. Kun 2 000 levyä oli myyty, monikansallinen Sony nappasi itselleen levitysvastuun.
Murmurrecordings
Seitsenhenkisessä hip hop -ryhmässä vaikuttaa muun muassa Suomen omaleimaisinta hip hopia tekevän Ceebrolisticsin kolmikko. Biittimestari Roopek tekee Ceebrojen lisäksi myös Murmurin taustat. Sanat ovat pohdiskelevia ja henkilökohtaisia. Myös Sinisetpunaisetmiehet- ja Evil Stöö -ryhmien jäsenet ovat Murmurin ydinryhmää.
Kompostikopla
Suomenkielistä reggaeta, raggaa ja dancehallia soittavat Soul Captain Band, Kapteeni Ä-ni ja Kompostikopla ovat saman porukan eri kokoonpanoja. Kapteeni Ä-ni tosin tarkoittaa lähinnä kahta henkilöä: Jukkapoikaa ja Nopsajalkaa. Soul Captain Bandissa heidän lisänään on orkesteri.
Lifesaver
DJ-ryhmä, jonka jäsenet ovat mustan musiikin ja modernin biitin asiantuntijoita. Porukka aloitti pyörittämällä klubeja ja laajensi toimintaansa muutama vuosi sitten perustamalla levykaupan Helsingin Viiskulmaan. Lafka on julkaissut myös Kapteeni Ä-ntä vinyylillä. Lifesaverin tunnetuimmat DJ:t ovat Anonymous, Pirkka sekä muun muassa Ceebrolisticsin Roopek:n kanssa musiikkia ja remiksejä tekevä Didier.
Kinos
Videota keikkoihinsa runsaasti sisällyttävän Kinoksen keskushahmoina ovat Rinneradiossa soittavat Verneri Lumi ja Juusonik. Kinos on ollut myös audiovisuaalisten spektaakkeleiden Kyy- ja Varjojen maa taustalla, yhdessä Lumen ja Juusonikin perustaman Soma-yhdistyksen kanssa.
Jonathan Mander
