14. joulukuuta 2001
Teksti:

Neljännes yliopisto-opiskelijoista ei näytä opiskelevan lainkaan, uutisoitiin jokin aika sitten.
    Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden pitkiä opiskeluaikoja kauhistellaan lähes hysteerisesti. Mutta harva pysähtyy kysymään: entä sitten? Mitä haittaa hitaassa valmistumisessa on?
    Usein opiskeluaikojen lyhentämistarvetta perustellaan sillä, että opiskelijat on saatava työelämään. Perustelussa ontuu se, että pitkä opiskeluaika johtuu juuri siitä, että opiskelijat tekevät töitä. Usein töitä tehdään, koska muuten ei ole varaa opiskella.
    Jos opiskelijat jättäisivät työelämän, se vasta olisi kova isku kansantaloudelle. Opiskelijoiden hitaasta valmistumisesta aiheutuvaan työvoimapulaan tai kansataloudellisiin menetyksiin on turha vedota.
    Toinen peruste vaatimuksiin pikaopiskelusta on opiskelijoihin kuluva raha. Opiskelijat kuluttavat kallista opiskeluaikaa!
    Mutta tämäkin perustelu ontuu. Opintotukea saavat vain ne, jotka suorittavat opintoviikkoja ja hekin rajoitetun ajan, 55 kuukautta. Työssäkäyvät opiskelijat eivät edes saa opintotukea tulorajojen vuoksi.
    Korkeakouluille opiskelijoista aiheutuvat kustannukset taas ovat hölynpölyä. Ylioppilaslehti yritti selvittää, mitä maksaa yliopistolle opiskelija, joka ei opiskele mitään. Mikään taho ainakaan Helsingin yliopistossa ei tätä ollut laskenut. Laskujemme mukaan ei kuluja saada aikaiseksi edes satoja markkoja.
    Valtion ateriatuki ja opiskelija-alennusten aiheuttamat kulut valtiolle ja yrityksille on vaikeampi laskea. Ateriatuki aiheuttanee jonkin verran kustannuksia. Opiskelija-alennukset ovat pois yrityksiltä.
    Paras keino saada opiskelijat valmistumaan nopeasti on huolenpito – porkkana, ei keppi. Ainakin Helsingin yliopistossa on opiskelijoiden valmistumiseen ja hyvinvointiin ryhdytty panostamaan. Vielä on paljon tehtävää: luentoja on harvoin, joillakin laitoksilla opiskelijoista ei juuri välitetä.
    Ihan hyvä, jos opetusministeriö haluaa, että OECD:n tilastoissa näytetään tehokkailta. Silti parempiakin selityksiä nopealle valmistumiselle voisi keksiä.

Heikki Valkama
päätoimittaja