30. marraskuuta 2001
Teksti:

Opintotukea pitää korottaa, on opiskelijoiden viesti päättäjille. Tai ainakin se oli viime viikonloppuna kokoontuneen Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokouksen mielestä juuri nyt tärkein asia.
    Opintotuki ei ole seurannut elinkustannusten nousua eli samalla, suurimmillaan 1540 markan opintorahalla, saa vähemmän kuin ennen. Viimeksi opintorahaa korotettiin kymmenen vuotta sitten. Opintorahan korottamista korostettiin niin SYL:n uudessa toimintasuunnitelmassa kuin liittokokouksen julkisuuteen lähettämässä kannanotossa.
    ”Opintotukijärjestelmä on päivitettävä vastaamaan nykyisiä opiskelun mukanaan tuomia vaatimuksia”, kannanotto julisti.
    Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous kokosi Espoon Korpilammelle eri yliopistojen opiskelijavaikuttajat ympäri maata päättämään liiton linjoista ja valitsemaan uutta hallitusta. (SYL:n uusi hallitus sivulla 4.)
    Opintotuen korottamisesta opiskelijat olivat yksimielisiä kuten muistakin opiskeluun ja opiskelijan toimeentuloon liittyvistä asioista. Liitto ryhtyi muun muassa ajamaan asumistuen kuntaluokitusta eli sitä, että eri paikkakunnilla maksettaisiin eri suuruista asumistukea vuokratason mukaan.

Erimielisiä oltiin lähes kaikesta muusta, kuten siitä, pitäisikö opiskelijajärjestön osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun vai pysyä ruodussaan ja keskittyä vain opiskelijoiden asioihin.
    Kokoomuksen opiskelijajärjestö Tuhatkunnan edustajat vaativat esityksessään, että kaikki ”yhteiskuntaa” koskevat osiot SYL:n toimintasuunnitelmasta pitäisi poistaa.
    ”SYL ei ole puolue. Ei meitä voi pakottaa kuulumaan Suomen ylioppilaskuntien liittoon, joka ajaa tällaisia asioita”, poistoehdotusta esittänyt Isto Havu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta perusteli.
    Havun tarkoittamat ”tällaiset asiat” olivat muun muassa tasa-arvoa, ympäristöä ja kehitysyhteistyötä koskevia linjauksia. Ne eivät Havun mielestä kuulu opiskelijoiden etua ajavalle järjestölle.
    Oululainen kokoomusaktiivi Janne Ylinampa perusteli saman asian toisin. ”Koska kohdassa ei ole viidettä ydinvoimalaa, se on poistettava”, hän julisti.
    Yhteiskunnallisen vaikuttamisen lopettamisehdotus hylättiin ylivoimaisella äänienemmistöllä. Myös Tuhatkunnan omat rivit rakoilivat äänestyksessä.
    ”Täysin kirkas enemmistö oli sitä mieltä, että SYL on myös kansalaisjärjestö”, SYL:n hallituksen väistyvä puheenjohtaja Esa Perkiö sanoi.

Ylioppilaskuntien edustajia kuumensivat päivänpolitiikasta tutut aiheet ydinvoimasta samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin.
    Salin jakaneita asioita oli esimerkiksi ehdotus siitä, että SYL ajaisi samaa sukupuolta oleville rekisteröidyille pareille samoja oikeuksia kuin muillekin rekisteröidyille pareille. Ehdotus ei mennyt läpi. Sen sijaan esimerkiksi kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen yk:n vaatimalle tasolle säilyi vastustuksesta huolimatta opiskelijoiden tavoitteena.
    Useissa äänestyksissä liittokokousväki jakautui raa’asti kahteen. Kokoomuslainen Tuhatkunta sai tuekseen teknillisten korkeakoulujen ja kauppakorkeakoulujen ylioppilaskunnat. Toisella puolella olivat muut ylioppilaskunnat oikeiston edustajat pois lukien.
    ”Tuhatkunta, monet teekkarit ja monet kylterit ovat usein löytäneet toisensa. Eivät kaikki”, Perkiö arvelee. ”Se riippuu asioista. Tuhatkunta saattaa vastustaa kehitysyhteistyötä koskevia linjauksia poliittisista syistä. Moni teekkari ajattelee, että sen ei pitäisi kuulua liiton toimintaan.”

Toimintasuunnitelman luonnoksessa ollut mietojen huumeiden rinnastaminen laillisiin päihteisiin kuumensi jonkin verran tunteita. Lopulliseen toimintasuunnitelmaan huumeaihe palasi, hieman alkuperäistä miedommassa muodossa.
     Liittokokous linjasi: ”Huumeet ovat kasvava ongelma yhteiskunnassamme, erityisesti nuorten keskuudessa. Päihdevalistuksen ja -politiikan täytyy perustua faktoihin ja asiantuntemukseen”, ja ”Panostusta ennaltaehkäisevään huumetyöhön ja huumeongelmaisten hoitoon on lisättävä.”
    Lisäksi toimintasuunnitelma kannustaa ylioppilaskuntia tekemään huumestrategian.
    ”Liittokokouksessa käyty runsas keskustelu osoitti, että alkuperäinenavaus oli hyvä asia”, Esa Perkiö sanoo.

Heikki Valkama