30. marraskuuta 2001
Teksti:

Eläinkokeita keskitetään Helsingin yliopistossa. Viikissä uusi koe-eläinkeskus aloittaa toimintansa ensi tammikuussa. Helsingin yliopiston konsistori päätti keskuksen perustamisesta keväällä.
    Keskittämisen tarkoitus on parantaa Helsingin yliopiston kilpailukykyä.
    ”Tietysti tällä pyritään myös taloudelliseen tehokkuuteen. Olisi parempi, että yksi paikka palvelisi eri alojen tutkijoita. Oulussa, Kuopiossa ja Turussa näin jo on”, eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaani ja keskuksen johtoryhmän puheenjohtaja Hannu Saloniemi sanoo.
    Hän jatkaa heti: ”Ja tietysti näin voidaan entistä paremmin valvoa, että eläinkokeet tehdään mahdollisimman hyvin ja tarkoituksenmukaisesti.”
    Nykyisin Helsingin yliopistossa tehdään eläinkokeita neljässä eri tiedekunnassa ja kolmessa eri paikassa: eläinlääketieteilijät Hämeentien tiloissa, biologit Pohjoisella Rautatienkadulla, lääketieteilijät Meilahdessa sekä maa-ja metsätaloustieteellisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tutkijat Viikissä.
    Tulevaisuudessa toiminta keskitetään Viikkiin ja Meilahteen. Viikin uusi koe-eläinkeskus palvelee tiedekuntien lisäksi myös Biotekniikan instituuttia.
    Vielä ensi vuoden alussa keskus ei kuitenkaan aloita uusissa tiloissa. Rakennus koe-eläinkeskusta varten on suunnitteilla, Saloniemi kertoo.
    Koe-eläinkeskus aiotaan rakentaa samalla, kun eläinlääketieteellinen tiedekunta muuttaa Viikkiin vuosina 2004-2005. ”Investointirahaa ei vielä ole, mutta rakennusta suunnitteleva työryhmä aloittaa ensi vuonna.”
    Aluksi Viikkiin keskitetään jyrsijöillä, lähinnä hiirillä tehtävät eläinkokeet.
    ”Välillä oli kausi, jolloin eläinkokeet vähenivät, mutta molekyylibiologian ja bioteknologian kehitys on räjäyttänyt hiirien tarpeen”, Saloniemi sanoo.
    Koe-eläimiä tarvitaan entistä enemmän, sillä muuntogeeniteknologinen tutkimus yleistyy. Tutkimusta sovelletaan esimerkiksi aivotutkimuksessa ja monien sairauksien kuten Alzheimerin taudin hoidon kehittämisessä.
    Keskuksen perustamista pohtinut johtoryhmä totesi muistiossaan syksyllä, että siirtogeenisiä ja poistogeenisiä eläimiä tuotetaan lähinnä Viikin transgeeniyksikössä. Viime vuonna siellä tuotettiin noin 100 erilaista muuntogeenistä hiirilinjaa. Jokainen niistä on tavallaan ’uusi eläinlaji’ ja vaatii suuren eläinpopulaation geenimutaation vaikutuksen tutkimiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuhansille eläimille tarvitaan entistä suurempia ja parempia tutkimustiloja.
    Puolet keskuksen perusrahoituksesta eli noin kaksi ja puoli miljoonaa markkaa tulee alkuun yliopistolta. Loput kerätään tutkimusryhmiltä.
    Suuremmilla elämillä tehtävät eläinkokeet säilyvät toistaiseksi eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Eläinlääketieteellisessä on tutkittu esimerkiksi eläinten raajojen murtumien hoitoa. Tiedekunnassa koe-eläimiä on käytetty esimerkiksi itsestään poissulavan lastoituksen kehittämiseen.
    Entä pelkääkö tutkija, että eläinkokeiden keskittäminen tulevaisuudessa yhteen rakennukseen tarkoittaa myös entistä helpompaa kohdetta eläinten oikeuksien puolustajille?
    ”Totta kai tätä on ajateltu. Turvajärjestelyt tietysti suunnitellaan tarkkaan”, Saloniemi vastaa.
    ”Mutta ennen kaikkea tarkoitus on kehittää toimintaa avoimesti ja eläinaktiivien kanssa keskustellen. Opetusministeriö on palkannut Helsingin yliopistoon oman koe-eläintiedottajankin. Perustelemme, miksi kokeita tarvitaan ja miten ne tehdään. Ja toisin kuin usein luullaan, Suomessa ei kehitetä kosmetiikkaa koe-eläinten avulla.”

Kirsikka Saari