Tiesittekö, että junan huima vauhti aiheuttaa aivosairauksia? Jo pelkkä kiitävän junan näkeminen rasittaa mieltä.
    Niin rautateitä vastustettiin pitkin 1800-lukua.
    Toimittaja Ari Turunen kertoo uudessa kirjassaan “Ei onnistu!” nykyään hyväksytyistä asioista, joita aikoinaan vastustettiin. Tuttuun tapaansa hän päästelee historiallisia anekdootteja kuin Turusen pyssystä.
    Kirkko on haitannut niin tähtitieteen, lääketieteen kuin seksinkin harjoittamista. Kansa on vastustanut katujen viemäröintiä, peseytymistä ja vedenjuontia. Venäläiset talonpojat mellakoivat 1840-luvulla, kun heidät yritettiin saada kasvattamaan perunoita.
    Yhtä terhakkaasti kuin kaikkea uutta on vastustettu, uusi on lopulta tullut hyväksytyksi. Ihmisellä tuntuu olevan vastustamaton halu toteuttaa kaikki, mikä vain on mahdollista.
    Siksi on vaikea uskoa, että kamppailu geeniruokaa vastaan kääntyisi vastustajien voitoksi. Tai ettei kloonausta ja geenimuokkausta tehtäisi lampaiden lisäksi myös ihmisillä.
    Turusella ei ole kirjassaan kunnon esimerkkejä suomalaisten vastahangasta. Kotoinen alkoholipolitiikkamme sopisi sellaiseksi. Kansantieteen professorin Satu Apon tuoreen kirjan mukaan kieltolaki vei viinan ilot ja toi sen kirot. Se lopetti alkoholin käytön ruoka- ja seurustelujuomana. Jäljelle jäivät perskännit.
    Joku saattaisi sanoa samaa nykyisestä huumepolitiikasta.
    Entäpä aktivistit? Vaikka he päällisin puolin ehkä näyttävätkin vastustajilta – alas esteetön markkinatalous! alas McDonalds! – he ovat tarjonneet uusia vaihtoehtoja reilusta kaupasta köyhien maiden velkojen nollaamiseen. Ja ovathan IMF ja Maailmanpankki jo lähes 50 vuotta vanhoja instituutioita.
    Jos Ari Turusen opetusta on uskominen, aktivistien merkitys tuskin jää siihen, että he ovat antaneet nimensä Helsingistä Pietariin levittäytyneelle ilmaisjakelulehdelle.

Antti Helin

Muuta kiinnostavaa:

• Ei artikkeleita