Ohjelmistoviat kiusaavat yliopiston kirjastoa

T:Teksti:

Anteeksiannettuja sakkoja. Virheellisiä varauksia. Puutteellisia hakutietoja. Helsingin yliopiston kirjaston kesällä uusittu kirjastojärjestelmä on toiminut huonosti.
    Lainaajien ja kirjastovirkailijoiden päänsärky tarttuu myös järjestelmän ohjelmiston toimittaneeseen amerikkalaiseen Endeavor-yhtiöön. Kauppahinnan loppuosaa ei makseta, ennen kuin viat on korjattu.
    Parhaillaan projektipäällikkö Katri Tuori yliopiston kirjastosta laatii raporttia siitä, mitkä viat on korjattava. Tuorin mukaan järjestelmää kiusaa kaksi suurta ongelmaa. Asiakkaiden nettikäyttö ja virkailijoiden lainaustyöskentely käyvät hankalasti.
    ”Tämä on huono vilkkaaseen lainaamiseen kuten opiskelijakirjastoon”, Tuori sanoo.
    Hänen mielestään uutuudessa on paljon hyviä asioita, mutta se vaatii kehittämistä ja sopeuttamista suomalaisiin oloihin. Tuori arvostelee uuteen järjestelmään siirtymisen nopeutta, minkä vuoksi testaus jäi vajaaksi.

Suomen yliopistokirjastojen järjestelmävaihdoksen koordinoinut pääsuunnittelija Annu Jauhiainen sanoo, että kohdatut ongelmat eivät ole erityisiä. Hän kuuli sakkojen katoamisesta ja nettikäytön vaikeuksista ensi kertaa haastattelun yhteydessä.
    ”Vasta oikea tuotantokäyttö näyttää tilanteen kirjastojärjestelmissä”, Jauhiainen väittää.
    Hänen mukaansa järjestelmässä on konfiguraatio-ongelmia, joita korjataan. Merkistöissä on ollut ongelmia koko ajan: diakriittiset merkit ja kotoisat ä:t ja ö:t katoavat toisinaan, samoin kyrilliset kirjaimet.
    Linnea-järjestelmään kuuluvat kirjastot saivat kaikilla toiminnoilla varustetun harjoittelujärjestelmän käyttöönsä hieman yli vuosi sitten. Nämä tietokannat eivät kuitenkaan olleet yhtä suuria kuin todellisuudessa. Kirjastoilla ei ollut voimavaroja täysimittaiseen testaukseen oikealla, esimerkiksi Helka-kirjastojen tietokannalla, koska se olisi vaatinut omaa palvelinta.
    Kirjastojärjestelmän vaihdos oli joka tapauksessa pakko toteuttaa. Vanhan tekstipohjaisen järjestelmän kehitystyö lopetettiin ja siitä puuttuivat nykyaikaiset ominaisuudet.
    ”Olemme asentaneet uuden ja erittäin monipuolisen järjestelmän, jota hiotaan”, sanoo Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Esko Häkli. Hän painottaa, että järjestelmä sinänsä on valmis.
    ”Saattaa olla, että olisi pitänyt voida kouluttaa enemmän paikallisia managereita, jotka asettavat [järjestelmän] parametrit”, hän sanoo.
    Häkli kertoo järjestelmän maksaneen Suomen yliopistokirjastoille yhteensä vajaat 20 miljoonaa markkaa. Lisäksi käytöstä tulee vuotuisia maksuja ja järjestelmän hoidosta johtuu kuluja. Häklin mukaan uuden järjestelmän käyttö maksaa kirjastoille vähemmän kuin vanhan käyttäminen, koska ylläpito on keskitetty.
    Suomen yliopistokirjastojen valitsema yhdysvaltalainen Voyager-järjestelmä on käytössä yli 800 kirjastossa, muun muassa Kongressin kirjastossa Yhdysvalloissa. Edellistä järjestelmää käytettiin kymmenisen vuotta, ja uuden käyttöikä lienee samaa luokkaa.

Johan Alén
Kuva: Katarina Koskinen