05. lokakuuta 2001
Teksti:

Helsingin yliopiston avoimeen yliopistoon suunnitellaan mahdollisuutta suorittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot. Tulevaisuudessa avoimesta yliopistossa voisi käytännössä opiskella kandidaatin tutkinnon lukuun ottamatta kirjallista kypsyysnäytettä.
    Itse tutkinnon myöntäisi yliopisto eli nykyiseen tapaan jokin tiedekunta, mutta lähes kaikki opinnot voisi suorittaa maksullisessa avoimessa yliopistossa.
    Jo nyt avointa yliopistoa käytetään väylänä yliopisto-opintoihin. Helsingin yliopistoon otetaan vuosittain hieman alle sata opiskelijaa avoimessa suoritettujen opintojen perusteella.
    Suunnitelmat ovat vasta alustavia. Aihe on ollut esillä Helsingin yliopiston johtoryhmässä ja sitä on käsitelty yliopiston opintoasiaintoimikunnassa. Tämän vuoden sisällä asian pitäisi tulla konsistorin esityslistalle, jos opintoasiaintoimikunta sen sinne lähettää.
    ”Aloite toiminnan laajentamiseen on tullut avoimesta yliopistosta. Yliopiston johto suhtautuu siihen sekä avoimesti että lievän positiivisesti. Aloite on tutkimisen arvoinen”, vararehtori Raija Sollamo sanoo.
    Todellisuudessa ajatuksen takana on rehtori Kari Raivio. Aloitteena ollut muistio tehtiin Raivion pyynnöstä avoimessa yliopistossa. Muistiossa esitettiin, että kun alempia korkeakoulututkintoja vahvistetaan, olisi hyvä selvittää, miten avointa yliopistoa voitaisiin hyödyntää aiempaa tehokkaammin alempaan tutkintoon johtavana väylänä.
    Nyt avoimessa opiskelevien on pitänyt pyrkiä erikseen yliopistoon joko pääsykokeiden kautta tai opintosuoritusten perusteella.
    ”Ajatus on, että jos on suorittanut avoimessa riittävästi opintoja, voisi saada ilman pääsykoetta kandidaatin tutkintotodistuksen tiedekunnasta”, Sollamo kertoo. Jotkin osat opinnoista, esimerkiksi kandidaatin tutkielma ja kypsyyskoe, suoritettaisiin tiedekuntien ohjauksessa.
    Oikeus alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen ei automaattisesti merkitsisi opiskeluoikeuden saamista ylempään korkeakoulututkintoon. Maisteriksi haluavan opiskelijan pitäisi pyrkiä erikseen maisteriohjelmiin.

Sollamon mukaan syy avoimen väylän laajentamiseen on paitsi raha myös ylitarjonta opiskelijoista. ”Yliopistolla on resurssipula. Siksi opiskelijoita ei ole mahdollista ottaa enemmän kuin nyt otetaan. Opiskelijoista taas on ylitarjontaa. Nyt ne, jotka eivät pääse pääsykokeiden kautta opiskelemaan Helsingin yliopistoon, saisivat avoimesta opiskelupaikan ja voisivat suorittaa kandidaatin tutkinnon”, Sollamo sanoo.
    Opetusministeriön rahanjakomallissa on avoimen yliopiston osalta Sollamon mukaan liikkumavaraa. ”Opetusministeriöstä on annettu runsaasti laskennallisia kokopäiväopiskelijan paikkoja avoimeen yliopistoon. Sillä tavalla tämä on sidoksissa budjettikuvioihin.” Tämä tarkoittaisi siis myös lisää rahaa yliopistolle.
    Suunnittelija Minna Frimodig yliopiston opintojen kehittämisyksiköstä ei usko hankkeen etenevän. ”Veikkaukseni on, ettei asia etene opintoasiaintoimikuntaa pidemmälle. Toimikunnassa oli tosin puoltaviakin näkemyksiä”, hän sanoo.
    Myöskään opetusministeriössä ei lämmetä suunnitelmille ”avoimen yliopiston kandeista”. Kehittämispäällikkö Kirsti Kylä-Tuomola aikuiskoulutusyksiköstä kertoo, ettei opetusministeriö ole hankkeen takana.
    ”Avoimen yliopiston väylän tärkein merkitys on se, että ihmiset voivat opiskella samoja asioita kuin perusopiskelijat. Väylän kautta ei saa syntyä eriarvoisuutta”, Kylä-Tuomola sanoo. ”Olen itse sitä mieltä, että jos tutkinto-oikeus tulee, se pitäisi saada myös ylempään tutkintoon.”
    ”Asia on ollut esillä ja keskusteluissa on tullut esille, että siitä voisi tulla tutkintoon johtava väylä”, sanoo puolestaan opetusneuvos Anita Lehikoinen. Hänestä hanke vaatisi laajoja uudistuksia. Siksi se vaatii ainakin aikaa.
    Yliopiston opiskelijat ovat hekin hankkeen suhteen varautuneita.
     ”Hanke on ristiriidassa yliopistolain kanssa. Avoimessa yliopistossa peritään maksuja, olkoonkin että maksu ei ole opetuksesta vaan hallinnollisista kuluista. Käytännössä maksaminen on aina maksamista”, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Aleksi Henttonen sanoo. Hänestä opiskelijoista tulisi keskenään epätasa-arvoisia, jos osa pääsisi avoimen yliopiston maksullisen opiskelun kautta suorittamaan opintoja.
    ”Se, että tällaista lähdetään kokeilemaan, viittaa siihen, että suunnitteilla on avoimen väylän laaja käyttö. Se tekisi ongelmasta vakavan”, Henttonen sanoo.

Heikki Valkama