Vuonna 1996 ilmestyneessä kirjassaan The Clash of Civilizations and the Remaking of World Order yhdysvaltalainen tutkija
Samuel Huntington ennusti islamilaisen ja läntisen kulttuuripiirin yhteentörmäystä. Sanavalinta ei olisi voinut olla osuvampi. Sen jälkeen kun kaksi kaapattua lentokonetta törmäsi syyskuussa New Yorkin wtc-torneihin, Huntingtonin visio on alkanut näyttää pelottavan todelliselta.
Törmäysten jälkipuinnin aikana moni tärkeä kysymys ja näkökanta on sivuutettu, kun maailmaa on maalattu mustaksi ja valkeaksi. Vaihtoehdottomuus näkyi alastomimmillaan George W. Bushin ”Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan” -lausunnossa. Irakin valtiojohdolle Bushin kommentti oli suora uhkaus, meille kehotus olla kyseenalaistamatta vastaiskuja.
Kukaan suomalainen tuskin hyväksyy Yhdysvaltoihin kohdistuneita terrori-iskuja. Tekojen tuomitseminen ei kuitenkaan tunnu riittävän. Pitäisi myös hyväksyä USA:n vastatoimet – ohjusiskut, joissa kuolee siviilejä ja jotka ovat kärjistäneet Afganistanin jo ennestään vakavan pakolaisongelman hirveäksi katastrofiksi. Jos et hyväksy Bushin valitsemaa tietä, olet niiden puolella.
Eräät suomalaistutkijat on ovat yrittäneet analysoida syitä, joiden vuoksi Yhdysvaltoja vihataan monissa maissa. Heidät on leimattu terroristien puolustelijoiksi. Pieni muistutus historiasta: Adolf Hitlerin valtaannousun syitä on etsitty massapsykologiasta, talouslamasta, ensimmäisen maailmasodan epäreiluista rauhanehdoista ja ties mistä. Eikö olisi saanut? En muista, että yhtäkään fasismin syitä pohtinutta tutkijaa olisi syytetty natsien puolustelusta.
On selvää, että Yhdysvaltojen nykyinen politiikka ärsyttää monia, kun se kerran saa ääriliikkeet ryhtymään wtc-iskujen kaltaisiin hirmutekoihin. On älytöntä, jos ihmisten ei annetta arvioida sitä politiikkaa. Kenties siinä olisi jotain muutettavaakin.
Syyskuun terrori-iskuihin syyllistyneiden tuomitseminen on tärkeää. Vähintään yhtä tärkeää olisi miettiä, voisiko länsivihaa lievittää muillakin keinoilla kuin ohjuksilla.
Siten ehkä vältyttäisiin uusilta törmäyksiltä.
Ilkka Karisto
