07. syyskuuta 2001
Teksti:

Valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1986. Tuomittiin 2001 veropetoksista, velallisen epärehellisyydestä ja avunannosta kirjanpitorikoksiin. Suoritti maaliskuussa lisensiaatin tutkinnon. Laatii Sörnäisten vankilassa väitöskirjaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkintaperiaatteista.

Mistä ja milloin kirjoitit ylioppilaaksi?

Keväällä 1981 Salon Hermannin lukiosta. Aloitin Helsingin yliopistossa samana syksynä.

Oliko oikeustieteellinen helppo valinta?

Valitsisin oikeustieteellisen vieläkin. Minulla ei ole matemaattisia kykyjä. Kolme vuotta valmistumisen jälkeen suoritin kauppatieteen mba-tutkinnon Kauppakorkeakoulussa ja Hawaijin yliopistossa.

Mikä luento jäi mieleesi?

Finanssioikeuden professori Kari S. Tikka kysyi opiskelijoilta, että mikä on paras tapa tehdä pieni omaisuus. Opiskelijat pähkäilivät vastausta. Lopulta Tikka vastasi itse: ”Periä suuri.”

Miten rahoitit opintosi?

Aloittaessani olin niin nuori, etten saanut opintolainaa. Nostin Osuuspankista 8 000 markkaa markkinakorkoista lainaa, jolla elin vuoden. Myöhemmin otin opintolainaa. Lainat maksoin ajallaan. Ensimmäisen kesän myin ongenkoukkuja Varumans Varuhusin urheilutarvikeosastolla Maarianhaminassa. Toisen olin armeijassa. Myöhemmin raivasin metsää Muurlassa.

Miten asuit?

Eerikinkadulla 12 neliön kämpässä, jossa ei ollut suihkua. Asunto oli sitä luokkaa, että kun istui vessassa, jalat olivat olohuoneessa. Iso kämppä nykyiseen verrattuna.

Makaronia ja tonnikalaa?

Joo, siinä mielessä ympyrä on sulkeutunut. Vankilassa ei muuta syödäkään. Opiskeluaikana myös Varsinaissuomalaisen osakunnan ilmaiset teeillat olivat merkittävä lisä ruokailuun.

Missä opiskelijajärjestöissä toimit?

Osakunnassa notkuin lähes päivittäin. Olin hallituksessakin vuoden ja järjestin juhlia. Opiskelijapolitiikka taas tuntui tuhraamiselta. Kerran olin osakunnan ehdokkaana HYY:n vaaleissa. Vaalilakanan valokuvassa poseerasin kaksivuotiaana. En tullut valituksi.

Missä järjestettiin parhaat bileet?

Osakunnassa, 75-vuotispirskeet kestivät viikon. Kaveriporukassa oli kova lauluinto. Hoilasimme juomalauluja kuten Helan går. Kun yleisö kyllästyi, sulkeuduimme pieneen komeroon, niin sanottuun sihteerikoppiin, jatkamaan.

Kerro jokin muisto opiskeluajalta.

Osakuntalaisia värvättiin airuiksi Kekkosen hautajaisiin. Menin silloisen rouvani – joka on myös nykyinen – kanssa myöhässä paikalle. Valinta aloitettiin jonon lopusta, ja pääsin mukaan. Hautajaisissa ohjasin Ruotsin kruunupäitä paikoilleen. Kaarle Kustaa on lyhyt mies.

Keitä opiskeluaikojesi kaveripiiriin kuului?

Osakuntakaverit olivat tärkeimpiä, juristeja useimmat. He ovat pysyneet kavereina. Keväällä kävin osakunnan 95-vuotisjuhlissa. Vanhat tanssit sujuvat yhä.

Mistä Porthanian ruokalassa puhuttiin vuonna 1985?

Kasinotaloudesta, jota juuri istutettiin Suomeen. Se tuntui jännitysnäytelmältä, vielä enemmän kuin it-yritykset viime vuosina. Siinä oli mystiikkaa. Yhdet pitivät touhua kelvottomana, toiset näkivät siinä glamouria. Uskallettiin rikkoa rajoja ja luoda uutta.

Mikä oikeuden ala sinua kiinnosti opiskeluaikana?

Ei oikein mikään, halusin päästä pian pois. Syventävät opinnot tein vero-oikeudesta. Ja todella nopeasti, sillä olin saanut työpaikan hop:n rahoitusosastolta. Sovimme professorini Kari S. Tikan kanssa, että valmistuttuani en edes – – yliopistoon päin. Katson että sopimus on vanhentunut, sillä siitä on yli kymmenen vuotta. Tikka murjottaa mulle nykyisin.

Mikä oli gradusi aihe?

Myyntivoiton verotus. Se oli aika surkea. Gradu ei kuulunut elämäni akateemisesti painottuneeseen aikaan. Vasta myöhemmin olen ymmärtänyt, kuinka mielenkiintoisia asioita oikeustieteeseen kuuluu.

Suunnittelitko koskaan muuta bisnesuraa?

En suunnitellut, mielestäni ajauduin siihen. Pikkaisen kaduttaa näin jälkeenpäin. Niistä ajoista ei kannata puhua. Minun ajanlaskussani nyt on vuosi nolla.

Koska tajusit, että sinusta on tullut peruuttamattomasti aikuinen?

Nyt 39-vuotiaana alan olla aikuistumisen porteilla. Sanotaan vaikka, että viaton lapsuus on ohi.

Kirsikka Saari