07. syyskuuta 2001
Teksti:

Kaupassakäynti on vastuullista puuhaa. Koko kesän kansantalous on ollut kuluttajan hartioilla, kun talousoppineet ovat kehottaneet ihmisiä ostamaan lisää, jotta päästäisiin taantumasta.
    Kuluttaja on vastuussa myös monesta muusta asiasta. Ruokakaupan hyllyjen välissä pitäisi ottaa kantaa suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten lapsityövoimaan, ihmisoikeuksiin, maailmankaupan pelisääntöihin, viljelymenetelmiin, eläinten oikeuksiin, vesistöjen ja ilmakehän kuormitukseen ja niin edelleen. Samaan aikaa pitäisi vielä vertailla hintoja, pakkauskokoja, makua, kaloreita…
    Kuluttaja on väärä henkilö päättämään, sanoo teknologiatutkija, valtio-opin jatko-opiskelija Riikka Eela. Eela toivoikin heinäkuussa Helsingin Sanomissa, että asioissa, joilla on yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuultaisiin kuluttajan sijasta kansalaista.
    Vaikkapa äänestäessään kansalaiset voivat puntaroida asioita ja miettiä kantojaan pitkään, Eela perustelee. Kaupassa ruuan ostaminen ei sen sijaan ole tilanne, jossa ihminen oikeasti voisi ja ehtisi pysähtyä pohtimaan arvoja tai ilmaisemaan itselleen tärkeitä asioita.
    Kun kuluttaja tekee kaupassa yhteiskunnallisia valintoja, hänen motiivinsa ovat perinteistä kuluttajanvalintaa syvempiä. ”Valitessaan punaisen T-paidan ihminen ei viestitä valinnallaan, että haluaisi maailman, jossa ei ole sinisiä T-paitoja”, Eela havainnollistaa.
    ”Vaikka ihminen kauppaan mennessään edustaisi miten jaloja asioita tahansa, on kaupassakäynnille varattava tietty aika”, Eela sanoo. Ostotilanne on myös manipuloiva: kauppa ja tuotteiden valmistajat ovat tehneet kaikkensa myydäkseen tuotteen. Järkevä päätöksenteko on vaikeaa.
    Päätöksenteko, jossa kansalaisten mielipiteen oletetaan heijastuvan kuluttajan valinnoissa, on Eelan mukaan ongelmallista. Jos kuudesta ihmisestä kaksi ostaa reilun kaupan banaanin ja yksi tavallisen banaanin, tarkoittaako se sitä, että enemmistö kuluttajista haluaa reilusti tuotettuja banaaneja?
    Entä jos muut kolme jättävät ekologisista syistä banaanin ostamatta? Heidän mielipiteensä jää rekisteröitymättä: pitää siis kuluttaa, jotta saa mielipiteensä näkyviin.
    ”Kun yhteiskuntaa kehitetään, pitäisi ottaa huomioon kansalainen. Sama ihminen heijastaa kuluttajana pinnallisempia arvoja kuin kansalaisena. Eli kansalaisten tulisi muodostaa se valikko, jonka pohjalta kauppaan tuotavat tavarat valitaan.”
    Vastaukseksi niille, joista kuluttajan valintamahdollisuuksien rajoittaminen on yksilön vapauksien rajoittamista, Eela sanoo, että koko ajan lainsäädännöllä rajoitetaan vapauksia tehdä haitallisia asioita.
    Eela uskoo, että tilanne on muodostunut nykyisen kaltaiseksi siksi, ettei ole löydetty järkeviä tapoja ottaa kantaa asioihin.
    ”Mekanismien keksimiseen pitäisi käyttää valtava määrä energiaa, sillä nykyinen tilanne on epätyydyttävä. Pian kaikki asiat ovat kaupan hyllyllä ilman, että kukaan tekee päätöksiä siitä, mikä on hyväksi.”

Heikki Valkama
Kuva: Tiina Palomäki