”On täydellinen skandaali Helsingin yliopistolle, että tämä on tapahtunut rehtorin myötävaikutuksella”, professori Leif Andersson jyrähtää. Hän suomii kovin sanoin Helsingin Biocentrumin tutkijavalintoja.
Biocentrum on sateenkaariorganisaatio Helsingin yliopiston biotekniikan sekä molekyyli- ja solubiologian huippututkimukselle. Tutkimusryhmät valitaan siihen viideksi vuodeksi kerrallaan. Vuoden vaihteessa tehdyssä vuosien 2001-2005 valinnassa on Anderssonin sanoin syyllistytty pahemman luokan ”puliveivaukseen”.
Biocentrumin tutkijat saivat itse ehdottaa kansainvälisiä asiantuntijoita, joiden tehtävä oli valita tutkijat seuraaviksi viideksi vuodeksi. Vieläkin pahempaa Anderssonin mukaan oli se, että yhteydenpito kyseisiin asiantuntijoihin hoidettiin rehtori Kari Raivion pyynnöstä Biocentrumin johtajan, professori Olli Jänteen toimiston kautta. Jänne oli itsekin hakijoiden joukossa
– ja tuli valituksi.
Anderssonin mukaan hänellä on todisteita, että Jänne on ollut henkilökohtaisesti yhteydessä valitsemisesta vastaaviin asiantuntijoihin. Professori Olli Jänne kiistää väitteen ja sanoo kysyneensä asiantuntijoilta näiden suostumusta arviointitoimeen hyvin muodollisesti sähköpostin välityksellä.
Valitsematta jääneen Anderssonin mukaan Jänne oli kuin joulupukki, joka antoi lahjoja itselleen. Eivätkä lahjat olleet mitään mummon kutomia villasukkia: laiterahoituksen lisäksi valtio maksaa jokaiselle Biocentrumin 20 tutkijaryhmälle 400 000 markkaa vuodessa.
”Akateeminen järjestelmä perustuu siihen, että hakijat ovat samalla lähtöviivalla ja että heitä kohdellaan tasavertaisesti haussa”, Andersson sanoo. Nyt näitä yliopiston pyhiä periaatteita on hänen mielestään rikottu ja monen Biocentrumiin hakeneen tutkijan oikeusturvaa törkeästi loukattu.
Viime kädessä vastuu valinnoista on ollut yliopiston rehtori Kari Raiviolla. Hänen mukaansa biotieteen tutkijoiden käsissä kärpänen on mutatoitunut härkäseksi.
”Turha kränä on noussut asiasta, joka on hoidettu ihan lege artis. Olen pyrkinyt saamaan mahdollisimman korkeatasoisen kansainvälisen mielipiteen avukseni valinnoissa. Se, mitä kautta posti kulki, on aika lailla epärelevanttia tässä yhteydessä”, Raivio sanoo.
Rehtori kertoo valinneensa Jänteen toimiston hoitamaan yhteydenpitoa käytännön syistä. Biocentrumin tutkijat taas saivat ehdottaa asiantuntijoita, koska he edustavat Raivion mukaan biotekniikan ehdotonta osaamista Suomessa – ja siksi sopivia nimeämään parhaat asiantuntijatkin. Asiantuntijoita ehdotettiin myös Suomen muista biokeskuksista.
Raivio myös muistuttaa, että rahojen jakaminen kuuluu hänen toimivaltaansa ja että hän olisi voinut päättää niistä myös täysin oman päänsä mukaan. Sitä hän sanoo itsekin ihmettelevänsä, miksi 21 vuotta professorina istunut Andersson jäi valitsematta.
Anderssonin mukaan kaikki asiantuntijat eivät suinkaan olleet maailman huippua – ja huippumiehiksikin valikoitui kummasti Jänteen kavereita. Andersson uskoo, että jos asiantuntijat olisi valittu toisella tavalla, myös tutkijavalinnat olisivat näyttäneet toisenlaisilta.
Hänen mukaansa Jänteen vaikutus ei ollut suuri siinä, keitä Biocentrumiin valittiin, vaan siinä, ketkä jätettiin valitsematta. Jänteen johtamistapaa Biocentrumissa hän kuvaa diktatoriseksi.
Olli Jänne kiistää syytökset. Yksikään valinnoista vastanneista asiantuntijoista ei ole hänen tuttunsa. Lisäksi Jänteen mukaan olisi ylipäänsä mahdotonta yrittää vaikuttaa kansainvälisten asiantuntijoiden mielipiteisiin.
”Se on täysin absurdi ajatus”, Jänne sanoo.
Andersson on jättänyt valinnoista tutkintapyynnön yliopiston kansleri Risto Ihamuotilalle. Tutkintapyynnön on allekirjoittanut neljä muuta professoria, muun muassa Antti Vaheri, joka valittiin Biocentrumin tutkijaksi.
Vaherin mukaan Biocentrumin valinnoissa olisi kuulunut menetellä kuten professorien valinnoissa, eli olisi turvauduttu täysin ulkopuolisten ihmisten apuun. Sellaisia olisi löytynyt vallan mainiosti Turun ja Oulun biokeskuksista.
”Jokainen ulkopuolinen, jonka kanssa olen asiasta keskustellut, on ollut sitä mieltä”, Vaheri sanoo.
”Vaikka valinnoissa ei olisikaan tapahtunut mitään manipulaatiota, niin se, että prosessi on ollut tällainen, on jo selvä virhe. Tämä on moraalikysymys”, kuuluu Vaherin tuomio.
Leif Andersson uskoo, että mikäli kansleri toteaa menettelyn olleen hyvän hallintokäytännön vastaista, voidaan määrätä uusi haku.
Kansleri Ihamuotila ei ole vielä ottanut kiistaan kantaa. Tutkintapyyntö on paraikaa rehtorin kierroksella, jolloin Raivio antaa siihen oman näkemyksensä. Vasta sen jälkeen Ihamuotila tekee asiassa ratkaisunsa.
Antti Helin
Kuva: Jenny Ersaari
