21. syyskuuta 2001
Teksti:

Lainmuutos tekisi ammattikorkeakoulujen opiskelijayhdistyksistä ja ylioppilaskunnista tasa-arvoisia
    Ammattikorkeakoulujen opiskelijayhdistykset aikovat hakea järjestöilleen niin sanottua automaattijäsenyyttä.
    Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto samok ry aikoo nostaa jäsenyyden esille lähiaikoina. Parhaillaan valmistellaan ammattikorkeakouluja koskevan lainsäädännön tarkistamista, ja samok haluaa tuoda lakiin myös opiskelijayhdistysten aseman.
    Pakkojäsenyys tai automaattinen jäsenyys tarkoittaisi sitä, että ammattikorkeakoulujen oppilasyhdistykset muuttuisivat julkisoikeudellisiksi yhteisöksi. Kyseessä olisi yliopistojen ylioppilaskuntia vastaava asema.
    Ylioppilaskuntien asema on määritelty erikseen yliopistolaissa. Sen mukaan kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, kuuluvat ylioppilaskuntaan. Opiskelijat eivät siis itse saa valita, maksavatko ylioppilaskunnan jäsenmaksun vai eivät. Tästä johtuu automaattijäsenyyden toinen nimi pakkojäsenyys.
    Syy automaattisen jäsenyyden tarpeeseen on samokin mukaan ennen kaikkea korkeakouludemokratia. ”Tällä hetkellä ei ole mitään vaatimusta, että ammattikorkeakoulujen hallinnossa otetaan opiskelijan ääni huomioon”, samokin pääsihteeri Kristiina Nieminen sanoo.
    Toisin kuin yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa opiskelijat eivät voi virallisesti vaikuttaa päätökseentekoon. Tilanne vaihtelee kouluittain. ”Nyt riippuu ihan rehtorista ja korkeakoulujohdosta, miten opiskelijoita kuunnellaan”, Nieminen kertoo.
    Jos kaikki opiskelijat olisivat opiskelijajärjestön jäseniä, myös muu edunvalvonta ja palvelut, kuten terveydenhoito, olisi helpompaa järjestää, samokin hallituksen puheenjohtaja Minna Kesälä perustelee.
    Oppilasyhdistyksissä menee myös jäsenten metsästykseen paljon aikaa: joka vuosikurssista on rekrytoitava uudet jäsenet. Saman ajan ja tarmon voisi käyttää edunvalvontaan ja asioiden ajamiseen.
    Eräiden arvioiden mukaan taustalla on myös samokin ja sak:laisen sakki ry:n välisestä jäsenkisasta. Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto eli Sakki haluaa ammattikorkeakouluopiskelijat riveihinsä. Kun samok saisi virallisen aseman, ei toista järjestöä tarvittaisi.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijayhdistysten pakkojäsenyyttä ei ole käsitelty opetusministeriössä.
    ”Voi olla, että tässä isketään päätä seinään pahemman kerran”, arvioi hallitusneuvos Matti Rajakylä varovaisesti. Rajakylä valmistelee amk-lainsäädäntöä ministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ammattikorkeakouluyksikössä.
    Rajakylä kertoo, että juuri korkeakouludemokratian toteuttaminen tuottaa vaikeuksia ammattikorkeakouluissa. Silti lainmuutos on vaikeaa. Perusteluna hän viittaa siihen, että ylioppilaskuntien asema oli jo yliopistolainsäädäntöä muutettaessa vaakalaudalla. Etenkin kokoomuksessa vastustettiin pakkojäsenyyttä.
    Epäilynsä esittää myös otk Juha Viertola. Viertola tekee lisensiaatintyötä ylioppilaskuntien oikeudellisesta asemasta.
    ”Ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden vastustus konkretisoitui perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Vähemmistö valiokunnasta oli sitä mieltä, että pakkojäsenyys on perustuslaissa säädettyä yhdistymisvapautta vastaan. Toinen argumentti oli se, että osa ylioppilaskuntien toiminnasta ei välttämättä sovi julkisyhteisölle. Lain yhteydessä ylioppilaskunnalle määriteltiinkin julkiset tehtävät”, Viertola kertoo.
    ”Laki meni kuitenkin läpi. Jäsenyyskysymys on toteutettu jo ennen Suomen itsenäistymistä ja ylioppilaskuntien asema on ollut aina osa yliopiston itsehallintoa.
     Automaattista jäsenyyttä puolustettiin myös sillä, että ylioppilaskunnilla on julkinen tehtävä ja rooli yliopistohallinnossa”, Viertola sanoo.
    ”Ammattikorkeakouluissa ei ikiaikaista nautintaa voi käyttää perusteena”, opetusministeriön Rajakylä sanoo. Siksi niiden on vaikeampi saada lakimuutosta läpi.
    Myös samokissa vastukset tunnustetaan. ”Kyseessä on valtavan vaikea prosessi, mutta jos jäsenistömme sitä haluaa, teemme kaikkemme jotta se toteutuisi”, Kesälä sanoo.

Heikki Valkama