Kahta en koskaan suunnittele: kynttilänjalkaa ja keraamista pikaria. Näin ajatteli nuori muotoilija Nathalie Lahdenmäki vielä toissa syksynä. Sitten hän sai tarjouksen, jollaisesta ei voi kieltäytyä: Arabia ryhtyi kokoamaan viittä uutta käyttöesineiden sarjaa, joiden teemat ovat Earth, Air, Fire, Water ja Space, ja Lahdenmäkeä pyydettiin suunnittelemaan niistä yksi.
Tietenkin se yksi oli tuli. Eli kynttilänjalkasarja. Ja niin hän söi sanansa.
”Ajattelin, että kynttilänjalka olisi tylsin mahdollinen esine suunniteltavaksi. Mutta kun ryhdyin työhön, innostuin aiheesta oikeasti”, Lahdenmäki sanoo.
Vaikka keraamikko voitti vastenmielisyytensä, Fire-sarjan muodoissa näkyy sen rippeitä. ”Kynttilänjalat ovat yleensä kuin kruunukynttilät, joille ne on suunniteltu: korkeita ja uljaita. Minä päätin heti alkuun, että minun kynttilänjalkani olisi litteä”, hän kertoo.
Fire-sarjaan kuuluu kuusi eriväristä kynttilänalustaa ja -jalkaa sekä keramiikkavaahdosta tehty lyhty.
27-vuotias Lahdenmäki on kynttilänalusineen kovassa seurassa. Earth-teemasta vastasi Milanossa omaa ateljeetaan johtava James Irvine, Water-kokonaisuuden muotoili valaisinsuunnittelijana tunnettu italialainen Alberto Meda ja Space-astiaston monesti palkittu yhdysvaltalainen arkkitehti Richard Meier. Air-sarja taas on Harri Koskisen käsialaa.
Arabia esitteli uudet sarjansa helmikuussa Frankfurtin Ambiente-messuilla. Sarjojen esineet päätyivät niiden harvojen ja valittujen joukkoon, joita kiiteltiin englantilaisen Wallpaper-lehden messuista kertovassa jutussa.
”Tosi pieni mainintahan tämä on”, Lahdenmäki sanoo. Mutta Wallpaper on sentään Wallpaper.
Fire on lahdenmäen ensimmäinen massatuotantoon tehty työ. Arabialle hän on tosin työskennellyt aiemminkin. Hänen lopputyötään Taideteollisesta korkeakoulusta, Piste-nimistä maljakon ja vadin kokonaisuutta, on myyty parin vuoden ajan Arabian käsityönä tehtävässä Pro Arte -mallistossa.
Suunnittelijan ja Arabian tehtaiden lisäksi Fire-perheellä ja Pisteellä on hyvin vähän yhteistä. Kynttilänjalat ovat maanläheisiä ja käytännöllisiä, Piste taas kaikkea muuta.
”Vati näyttää hyvältä suuressa tilassa, mutta en mä vaan tiedä, mitä sillä voi tehdä. Se on vain kaunis”, Lahdenmäki sanoo. ”Omaan kotiini mä en voisi ikinä ottaa niin suurta esinettä.”
Nathalien muotoilemia käyttöastioita Lahdenmäkien kodista sen sijaan löytyy. Viime ajat hän on keskittynyt tekemään posliini- ja punasavikulhoja Vallilan työhuoneellaan, ja omassa kodissa astiat ovat arkikäytössä. ”Posliinikulhot sopivat tosi hyvin murojen syömiseen”, hän vakuuttaa.
Kyläilijöitä joskus kauhistuttaa nähdä käsin tehtyä keramiikkaa perheen kouluikäisten lasten käytössä, mutta Lahdenmäkeä se ei vaivaa. ”Jostain syystä pidän erityisesti ajatuksesta, että töitäni käytetään ruokailussa”, hän sanoo. ”Sitä paitsi eniten meillä niitä rikon minä.”
Yksi tekijä Piste-maljakkoa ja murokulhoja sentään yhdistää: pohjan pyöreä muoto. Se alkoi kiehtoa Lahdenmäkeä jo opiskeluaikana.
Eräänlainen siirtymä oli Natal-maljakko, jonka Lahdenmäki suunnitteli Iittalalle 1998. Kaksikerroksisen maljakon prototyypin alaosassa on tasainen pohja mutta yläosassa pyöreä. Seuraavana vuonna valmistuneessa Piste-lopputyössään hän halusi kokeilla, miten saumattoman pyöreäpohjaisen maljakon saa pysymään pystyssä.
Uusissa töissään hän on halunnut ennen kaikkea yhdistää kahta erilaista keramiikkamateriaalia, posliinia ja punasavea, mutta pyöreäpohjaisuus kulkee edelleen mukana. ”Joidenkin astioiden pohjaan olen kiillottanut erisävyisen renkaan ikään kuin muistumaksi lasitusjalan paikasta”, hän kertoo.
Lahdenmäen posliini- ja punasavikulhoja on touko-kesäkuun vaihteessa esillä Artekin myymälässä. ”Minusta olisi mukavaa, jos ihmiset uskaltaisivat koskea niihin ja tunnustella muotoja käsissään”, hän toivoo.
Teolliseen tuotantoon suunnitteleminen ja keraaminen käsityö ovat kuin kaksi eri ammattia, eikä Lahdenmäki halua erikoistua kumpaankaan. ”Ihanne olisi, että saisi jatkossakin tehdä molempia”, hän sanoo.
Käsin työskennellessään Lahdenmäki ei aina aloittaessaan tiedä, mitä hakee, ja niin lopputulos yllättää usein tekijänsäkin. Teollisessa projektissa taas suunnittelijan luovuutta koetellaan eri tavalla kuin savimakkaran äärellä, kun on otettava huomioon valmistajamerkin imago ja yleisilme sekä massatuotannon valmistustekniikoille asettamat vaatimukset.
”Olisi kivaa päästä jonain päivänä suunnittelemaan astiasto tai lasisto”, Lahdenmäki haaveilee.
Mutta jos Arabia tilaa seuraavaksi keraamisen pikarin, hän tuskin kieltäytyy siitäkään.
Nathalie Lahdenmäen keramiikkaa on esillä Artekin myymälässä Etelä-Esplanadi 18:ssa 17.5.-2.6.2001. Fire-kynttilänjalkaperhe ilmestyy kauppoihin elokuussa.
Sanna Sommers
Kuva: Veikko Somerpuro
