11. toukokuuta 2001
Teksti:

Missä ja milloin kirjoitit ylioppilaaksi?

Helsingissä 1973, Alppilan Yhteislyseosta.

Olet opiskellut yliopistossa kuutta eri ainetta. Miksi niin monta?

Kuusikaan ei riitä. Aineita oli kymmenkunta. Tämä oli tietoinen niin sanottu hullun aineyhdistelmä. Halusin tulla kirjailijaksi ja tietää mahdollisimman monista asioista. Keräilin siis yleissivistystä. Opiskelin myös Helsingin Sairaanhoito-oppilaitoksessa toimintaterapiaa. Tosin lopetin ne opinnot lyhyeen ja keskityin yliopistoon.

Mitkä aineista olivat pääaineita?

Englantilainen filologia, soveltava psykologia, kotimainen kirjallisuus.

Kuinka rahoitit opintosi?

Otin opintolainaa ja tein töitä. Äiti, sisar ja myöhemmin myös poikaystävä auttoivat taloudellisesti.

Kuvaile lyhyesti opiskelija-Anjan käytöstä luennolla.

Hiljainen, tarkkaavainen, keskittynyt. Tein paljon muistiinpanoja, piirtelin kuvia vihkoihin, tarkkailin opiskelijatovereitani myös.
Romaanissasi Syysprinssi päähenkilö elää Helsingin yliopiston voimakkaasti radikalisoituneessa ilmapiirissä. Paljonko tässä on omaelämänkerrallisia aineksia opiskeluajoiltasi?
Jonkin verran. Tulin yliopistoon samoihin aikoihin kun sotilasjuntta murhasi Salvador Allenden Chilessä. Ilmapiiri oli erittäin kiihtynyt koko opiskeluaikani, ihan sinne punk-80-luvun taitteeseen saakka, jolloin tuli jo sitten ihan uusia tuulia.

Olet tunnettu Kallion kuvaajana. Kerro opiskelija-Anjan muisto kaupunginosasta.

Olen opiskeluaikana asunut Kalliossa niin monessa osoitteessa, että voisin vetää ihan oman Kallio-rundin ja viittoilla: tuossa talossa olen asunut ja tuossa ja tuossa. Vaelsin kirjalaatikkoineni ja nyssyköineni korttelista toiseen. Kulmien kundit huutelivat perään: taas Kirja-Kauranen muuttaa!

Englantilaisen filologian, ranskan ja venäjän opinnot kertovat kielipäästä. Pystyisitkö tekemään kirjan näillä kielillä?

Englanniksi ehkä joo, ranskaksi ehkä jotain silläkin, venäjäksi en.

Olet opiskellut myös elokuvakäsikirjoitusta Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Mistä lohkesi paras oppi? Miksi?

Jenkeistä 80-luvulla. Ihan vain aidon leffantekijäilmapiirin vuoksi Los Angelesista. Tutustuin moniin käsikirjoittajiin, joilta opin käytännön jippoja.

Kävikö opiskelija-Anja vappumarssilla vai mitä hän teki vappupäivinä?

Joskus kävin vappumarssilla, varsinkin jos aurinko paistoi eikä ollut liian hutera olo. Hakaniemen tori on minulle lapsuuteni keskipiste. Sieltä haetaan vieläkin vappupallot.

Heräsitkö opiskeluaikoinasi oudoista paikoista kysyen itseltäsi: missä olen?

Joskus.

Kuka oli inspiroivin opettajasi ja mikä teki hänestä innostavan?

Heitä oli monia. Tim Steffa ja Panu Rajala, rentoja kundeja, paljon tietoa ja nuorekasta elämäniloa. Maria Liisa Nevala (silloin Kunnas) ja Kai Laitinen, ihanaa vanhanaikaista sivistystä ja kulttuuria!

Mikä asia opiskeluajassa oli yksi ylitse muiden?

Kun Sonja O. vihdoin ilmestyi 1981 (20 vuotta sitten!) ja näytin itselleni, että minusta voisi ehkä sittenkin joskus tulla kirjailija.

Milloin tajusit, että sinusta on peruuttamattomasti tullut aikuinen?

Ehkä 90-luvun alussa, kun äitini kuoli ja minusta tuli äiti kahdelle tyttärelle; kaikki tapahtui kolmen vuoden sisällä. Tuosta ”peruuttamattomuudesta” en ihan tiedä. Joskus välillä voi vähän poksahdella.

Laura Halminen
Kuva: ilelyhyesti opiskelija-Anjan käytöstä luennolla