27. huhtikuuta 2001
Teksti:

Pienen levy-yhtiön perustaminen käy nykyään helposti. Tarvitaan vain vähän rahaa ja paljon intoa. Helsingissä tämä on korvin kuultavissa. Muutama vuosi sitten kaupungissa ei ollut yhtään elektroniseen musiikkiin keskittynyttä levy-yhtiötä. Nyt kotimaista elektronista musiikkia julkaisevat Ural13, Surreal Audio, Exogenic ja Karelia.
    Syy pienten levy-yhtiöiden nousuun on yksinkertainen. Teknologian kehittyminen on pienentänyt kustannuksia merkittävästi, joten levy-yhtiön perustaminen on huomattavasti riskittömämpää kuin kymmenen vuotta sitten.
    ”Pistettiin 50 000 markkaa pankkitilille ja rekisteröitiin firma kaupparekisteriin. Alkuinnostus oli aikamoinen. Julkaisimme heti gadin levyn ja teimme vielä videonkin. Siihenhän se osakepääoma menikin, eikä rahoja tullut tietenkään takaisin. Ollaan nostettu pääomaa muutamalla kymppitonnilla ja katsottu tarkemmin, mihin rahoja laitetaan”, kertoo Kalle Pakkala.
    Pakkala ja hänen yhtiökumppaninsa Jacob Ehrnrooth kuuluvat alan pioneereihin Suomessa: he perustivat Exogenic-levy-yhtiön vuonna 1996.
    Ensimmäinen levy syntyy vähemmälläkin kuin Pakkalan ja Ehrnroothin kokoamalla alkupääomalla. Laurit Virtanen ja Pitkänen sekä Ville Takio keräsivät kesätöistä jääneet säästönsä yhteen ja perustivat Ural13 recordsin.
    ”Ihan alkuun meillä oli rahaa kiinni laitteissa, perustamiskuluissa ja ensimmäisen levyn painatuksessa muutamia kymppitonneja. Tällä hetkellä vähän enemmän”, Virtanen sanoo.
    Surreal Audion perustaja Jere Leskisen alkuinvestointi oli noin 35 000 markkaa. Vuosi sitten markkinoille tullut yhtiön ensimmäinen julkaisu Beats and Beyond tuotettiin pitkälti kaveripohjalta, Leskinen kertoo. ”Kokoelman artistit on mun tuttuja, joten ei ollut ongelma, etten pystynyt maksamaan mitään ennakkoja. Kaikki mahdollinen, kuten grafiikat, tehtiin kavereiden kanssa.”
    Rahan vähyyden lisäksi myöskään koulutuksen puute ei estä levy-yhtiön johtajaksi ryhtymistä. Esimerkiksi Leskisellä ei ole muodollista koulutusta alalle lainkaan. Mutta tuottamansa musiikin hän tuntee, sillä hän on pyörittänyt levyjä dj Halona seitsemän vuotta.
    ”Aina kun tarvitsen jotain neuvoa, mä soitan tai meilaan noihin nuorten yrittäjäpisteisiin. Sieltä saa yleensä vastauksia”, Leskinen sanoo.
    Kouluttautumattomuus ei kuitenkaan ole mikään sääntö. Exogenicin Pakkala ja Ural13:n pojat ovat käyneet Sibelius-akatemian tuottajakurssin. Pakkala on suorittanut myös yrittäjäkurssin, ja hänen yhtiökumppanillaan Ehrnroothilla on paperit Hankenilta.

Pieni levy-yhtiö toimii yksinkertaisesti. Artistit toimittavat musiikkinsa levy-yhtiöihin hyvin pitkälle valmiina, mikä pitää tuotantokustannukset minimissä ja sopii yhtiöille muutenkin.
    ”En halua sorkkia artistien biisejä. Vain jos soundissa on vikaa tai olen selkeästi eri mieltä jostakin”, Leskinen sanoo.
    Surreal Audio ei käytä edes studiota, koska se ei ole Leskisen mielestä tarpeen. Ural13 sen sijaan käyttää, koska tuotantovaiheessa artistien tuotantoa viimeistellään jonkin verran.
    Sama pätee myös Exogeniciin. Studion käytön ratkaisevat artistin valmiudet, soundin laatu ja projektin luonne. Kun musiikki on valmista julkaistavaksi, levy-yhtiö hoitaa masteroinnin, levyn fyysisen valmistuksen, designin ja markkinoinnin.
    Exogenicin Pakkala kertoo, että alkuperäinen tavoite oli tuoda uusia artisteja esille, eikä se ole muuttunut.
    ”Voiton tuottaminen ei ole tärkeintä. Silloinhan me julkaisisimme aivan erilaista musiikkia. Kyllä se on halu tuoda esille musiikkia, josta itse diggaa ja jolle ei olisi muuten julkaisijoita. Muutama vuosi sitten Suomessa ei ollut oikein muita julkaisijoita kuin me”, Pakkala sanoo.
     Surreal Audion Leskinen on vähemmän filosofinen. ”Ei tämä voi olla pelkkä harrastus. Tähän menee niin paljon aikaa. Olisin tosi tyytyväinen, jos tuottoa tulisi pari tonnia kuussa. Silleen, että pystyisi elämään”, hän sanoo.
    Tällä hetkellä levy-yhtiö on kuitenkin Leskiselle harrastus ja pysyy sellaisena todennäköisesti seuraavat pari vuotta, sillä levybisnes vaatii uusilta tulokkailta asemien vakiinnuttamista ennen kuin menestyksestä voi edes haaveilla.
    Ural13 on jo oppirahansa maksanut, ja jotain on alkanut jäädä taskunpohjalle menojen kuittaamisen jälkeen. ”Levyjen myynnin on pakko kattaa niiden tekemisestä aiheutuneet kustannukset. Me aiotaan keskittyä muutamaan artistiin, jotka sopii meille ja joiden esille tuontiin meidän resurssit riittää”, Lauri Pitkänen sanoo.
    Pitkänen painottaa nimenomaan artistin sopivuutta Ural13:n imagoon ja päinvastoin. ”Jos joku lähettää meille tosi hyvän demon, mutta se ei sovi meidän lafkalle, lähetämme sen mieluummin eteenpäin kuin alamme julkaista sitä väkisin.”
    Keskittymisellä valikoituihin artisteihin ja tyylisuuntiin on myös vaaransa. Exogenicin Pakkalalla on tästä kokemusta. Reilut viisituhatta levyä vuodessa myyvä Exogenic on leimautunut pelkkää trancea luottavaksi yhtiöksi, minkä vuoksi electro- ja breakbeat-julkaisujen jakelussa on ollut vaikeuksia.
    Electro- ja breakbeat-musiikki ei leviä samoja kanavia pitkin kuin trance, joten sopivat jakeluyhteistyökumppanit ovat erittäin tärkeitä. ”Erikoisemmalle musiikille pitää löytää oikeat jakelukanavat. Aina on tyyppejä, jotka diggailee”, Pakkala sanoo.
    Suurin osa pienten konemusiikkilevy-yhtiöiden levyistä menee ulkomaille. Ural13:n myynnistä ulkomaiden osuus on peräti 99 prosenttia. Suomessa sata myytyä vinyyliä on yhtiölle hyvä tulos.
    Ilman internetiä pienten levy-yhtiöiden olisi mahdotonta tulla toimeen, sillä markkinointi, tiedottaminen ja kontaktien luominen ja ylläpito varsinkin ulkomaisiin artisteihin tapahtuu pitkälti verkossa. Surreal Audio aikoo aloittaa myös mp3:sten myynnin netissä heti, kun se on mahdollista.
    Tulevaisuudessa Exogenic ja Surreal Audio haluavat kasvaa suuremmiksi levy-yhtiöksi ja parantaa myyntilukuja. Silloin olisi mahdollista palkata muutama työntekijä lisää.
    ”Myyntitykkiä tarvittaisiin. Tällä hetkellä homma on sellaista, että me duunataan innokkaasti joku projekti, ja kun levy on kädessä, me ollaan jo kurkkua myöten täynnä sitä. Jokaisella pitäisi olla oma vastuualueensa, muuten toiminnan laajentaminen on vaikeata”, Pakkala sanoo.

Jussi Heikkinen
Kuva: Riina Reponen