Toimeentulotukea saa eräistä sosiaalitoimistoista helpommin kuin toisista, ja päätöksiä tehdään mielivaltaisilta tuntuvin perustein. Näin on opiskelijoiden suullinen kansanperinne kertonut jo vuosia, mutta asialle ei ole voitu tehdä mitään, koska tutkittua tietoa asiasta ei ole.
Sitäkään ei tiedetä, moniko opiskelija on hakenut tukea ja moneltako se on evätty, sillä kaupungin sosiaalivirasto tilastoi vain myönnetyt tuet.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on nyt ryhtynyt etsimään ratkaisua ikuisuusongelmaan. Tällä viikolla 1080 Helsingin yliopiston opiskelijaa on saanut postissa kyselylomakkeen, jolla on tarkoitus selvittää opiskelijan toimeentuloon liittyviä pulmia kokonaisvaltaisesti.
Kysely lähti satunnaisotannalla jäsenrekisteristä valituille vuonna 1996 tai sen jälkeen aloittaneille Helsingin yliopiston opiskelijoille. Vastaukset käsitellään nimettöminä.
”Kyselyn tulokset toivottavasti auttavat eteenpäin asian ratkaisussa. Ylioppilaskunnissa tästä pulmasta on puhuttu vuosia, mutta mitään ei ole osattu oikein tehdä, kun ei ole ollut täsmällistä tietoa tilanteesta”, HYY:n sosiaalipoliittinen sihteeri Camilla Granholm sanoo.
Toimeentulotuen linjaryhmän sihteeri Pekka Borg Helsingin sosiaalivirastosta ei usko, että opiskelijoiden kohtelu vaihtelisi sosiaalitoimistoittain. ”Luulenpa, että vaihtelua voi olla enemmän virkailijoiden kuin virastojen välillä”, hän toteaa. Tosin hänkin joutuu perustamaan näkemyksensä pelkkään tuntumaan.
Toimeentulotuki on sosiaaliviraston slangilla ”viimesijainen etuus”, mikä tarkoittaa, että opiskelijan on ensin turvauduttava opintolainaan sekä isän ja äidin lompakkoon. Kun niistä ei enää ole apua, sosiaalivirasto auttaa. Viime vuonna toimeentulotukea sai Helsingissä 4153 opiskelijataloutta.
Kysymys opiskelijoiden oikeudesta toimeentulotukeen on akuutti juuri tähän aikaan vuodesta, sillä yleisimmät syyt tuen hakemiseen ovat kesätyöttömyys ja opintotuen loppuminen ennen valmistumista.
Uudeksi ongelmaksi sosiaaliviranomaisen näkökulmasta Pekka Borg mainitsee opiskelijoiden luottohäiriöt.
Opiskelijan on turvauduttava opintotukeen ennen kuin toimeentulotukea voi hakea, ja opintolaina lasketaan osaksi opintotukea. Pankit eivät kuitenkaan välttämättä myönnä opintolainaa opiskelijalle, jolla on merkintä luottohäiriöstä. Niinpä maksuhäiriöiden lisääntyminen näkyy sosiaalivirastojen luukuilla.
Sosiaaliviraston virallisten tulkintaohjeiden mukaan toimeentulotukea ei kuitenkaan pidä myöntää opiskelijalle, mikäli kielteisen luottopäätöksen syy on luottohäiriö ja mikäli opiskelijan valmistumiseen menisi enemmän kuin lukuvuosi.
Opiskelijat eivät ole tähän tyytyneet. Viime vuonna kahdeksan kielteisen tukipäätöksen saanutta valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, ja neljässä tapauksessa oikeus kumosi sosiaaliviraston päätöksen.
Pekka Borgin mielestä tilanne on tunnollisesti laskunsa hoitaville opiskelijoille epäreilu. ”Sosiaalivirasto ei voi myöntää toimeentulotukea sellaiselle opiskelijalle, joka kituuttaa kiltisti pelkällä opintorahalla. Sen sijaan maksuhäiriöiselle – ja epäilen, että maksuhäiriö saattaa joissakin tapauksissa olla tahallaan aiheutettu – tukea on annettava.”
Ylioppilaskunnan edustajien mielestä toimeentulotukijärjestelmä on laajemminkin epäoikeudenmukainen. ”Opiskelijat ovat ainut ryhmä yhteiskunnassa, jonka edellytetään elävän velaksi ennen kuin toimeentulotukea myönnetään”, HYY:n hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Aija Salo sanoo. ”On yleistä, että opiskelija joutuu hakemaan toimeentulotukea saadakseen opintolainan korot tai lainanlyhennykset maksettua.”
Sanna Sommers
