02. maaliskuuta 2001
Teksti:

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanta homoseksuaalien oikeuksiin ei ole yksiselitteisen vanhoillinen, muistutti kirkon piirissä syntynyt Yhteys-ryhmä kirjelmässään, jonka se luovutti eduskuntaryhmien puheenjohtajille ja oikeusministerille helmikuussa.
     ”Oletamme, että varsin suuri osa, ellei peräti enemmistö, kristityistä suhtautuu homoseksuaalien parisuhteiden rekisteröintiin suvaitsevaisesti, vaikka kirkkohallituksen ja monien uskonnollisten ryhmien kannanotoissa se ei näy”, sanoo Helsingin yliopiston vararehtori Raija Sollamo. Sollamo on Raamatun alkukielten professori ja kuuluu Yhteys-ryhmän pitkäaikaisiin vaikuttajiin.
    Yhteys-ryhmä levittää ymmärtäväisempää suhtautumista seksuaalisia vähemmistöjä kohtaan luterilaisessa kirkossa. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan kristittyjen mielipiteisiin muun muassa siten, että kirkon virkoihin valittaisiin myös homoseksuaaleja.
     ”Nykyään homoseksuaaleja ei voida valita kirkon virkoihin, ja sen vuoksi monet kirkon työntekijät salaavat homoseksuaalisuutensa tai elävät selibaatissa”, Sollamo sanoo.
    Mielipiteenmuokkaus on hidasta työtä. Hyvä ase siinä on yhteistoiminta. Tämän vuoksi Sollamon mielestä on tarpeen, että homoseksuaaleja ei jätetä yksin puolustamaan oikeuksiaan.
    ”Luterilaista kirkkoa vastaan on hirveän vaikea seistä yksin. Siinä musertuu helposti maanrakoon. Periaatteemme on se, että ketään ei saa jättää ilman tukea, vaan tulee luoda tietoisuus, että meitä vapaamielisesti ajattelevia on monia.
    ”Yhteys-ryhmän tavoitteena on, että osa sen jäsenistä voisi tulevaisuudessa toimia homoseksuaalien tukihenkilöinä. Jokaisella tukihenkilöä tarvitsevalla olisi hyvä olla omansa, joka on ”sen verran lähellä, että on tavoitettavissa”.

Kristittyjen suvaitsevaisen siiven mielipiteet eivät ole nousseet esiin viimeaikaisessa keskustelussa, mikä harmittaa kovasti Sollamoa. Syyksi hän epäilee sitä, että edelliset kerrat ovat olleet homoseksuaalien puolustajille rajuja ja masentavia.
    ”Esimerkiksi arkkipiispa John Vikströmin ymmärtäväisyyttä ja suvaitsevaisuutta korostavista puheenvuoroista tehtiin heti valituksia”, Sollamo huomauttaa.
    Yhteys-ryhmässä on myös monia akateemisia raamatuntutkijoita, jotka haluavat korostaa, ettei uskonnollisten ääriryhmien mustamaalaus- ja lyömiskampanjoille löydy selkeitä perusteita Raamatusta.
     ”Vaikka Raamatusta ei löydy yhtään homoseksuaaleille suopeaa lauselmaa, meidän tulee tulkita sitä nykyisen tietämyksen ja nykyihmisten omantunnon mukaan. Tulkinnan lähteenä emme voi käyttää tuhansien vuosien takaista tietopohjaa homoseksuaalisuudesta”, Sollamo sanoo.
    ”Emmehän esimerkiksi sovella enää Raamatusta löytyviä kuolemanrangaistussääntöjä. Miksi siis soveltaisimme homoseksuaaleja tuomitsevia sääntöjä?

Anna-Kaisa Pitkänen