16. helmikuuta 2001
Teksti:

”Viron korruptio ei todellisuudessa hellitä, vaikka tutkimukset niin saattavat osoittaakin”, sanoo virolainen korruptiotutkija Eha-Mai Graf. ”Perusongelma on se, että Virossa korruptio on kriminalisoitu vain osittain.
    ”Graf on Virossa ilonpilaaja, sillä viime aikoina maan tiedotusvälineet ja poliitikot ovat riemuinneet, kun Transparency International julkaisi uuden kansainvälisen korruptiovertailun tulokset. Vertailussa Viro sijoittui 27:nneksi, eli vertailluista 90 maasta vain 26:ssa esiintyy vähemmän korruptiota kuin Virossa.
    ”Transparency Internationalin tutkimuksesta puhuttaessa sana tutkimus on syytä panna lainausmerkkeihin”, sitoutumattomassa Pirgu-tutkimuskeskuksessa työskentelevä Graf toppuuttelee.
    ”Transparencyn selvitykset ovat arvovaltaisia, mutta niihin harvemmin haastatellaan tavallisia kansalaisia. Kyseessä on pääosin poliitikkojen ja liikemiesten mielipide, eikä heidän intresseissään ole antaa omasta maastaan korruptoitunutta kuvaa. Todellisuudessahan korruptio Virossa on kaikkea muuta kuin saatu kuriin.

”Graf ja hänen kollegansa maarja Paul kirjoittivat viime vuonna kirjan Viron korruptiosta. Kirja Ohjeldamata korruptsioon Eestis, paramatus või tahtlik poliitika? vaiettiin kuoliaaksi Viron tiedotusvälineissä, mutta se on myynyt hyvin: painos on lähes lopussa.
    Kirja on ensimmäinen vakava yritys pureutua virolaisen korruption syihin ja seurauksiin. Se kertoo, kuinka kymmenen viime vuoden aikana Viron kansallisomaisuutta on siirtynyt yksityisiin taskuihin kymmenien miljardien kruunujen arvosta.
    ”Monikaan Viron tämän hetken huippupoliitikko tai -liikemies ei paljasta, miten on ensimmäisen miljoonansa tienannut”, Graf sanoo.
    Laajan korruption ovat mahdollistaneet puutteellinen lainsäädäntö sekä ammattitaidottomat ja piittaamattomat virkamiehet. Lainsäädännön heikkoudesta kertoo se, että korruptiota ei ole kriminalisoitu lahjuksia lukuun ottamatta.
    Virolaisessa kulttuurissa virka-aseman väärinkäyttö oman edun tavoittelemiseksi on puolestaan mielletty usein luonnolliseksi asiaksi, Graf kertoo. ”Virkamiehiä on pidetty suorastaan lahjattomina ja virassaan epäonnistuneina, elleivät he ole pystyneet kartuttamaan henkilökohtaista omaisuuttaan.
    ”Viron tiedotusvälineet ovatkin paljastaneet satoja tapauksia, joissa poliitikot ja virkamiehet ovat ”hukanneet” valtion omaisuutta tai luovuttaneet sitä näennäisen ilmaiseksi.

Suomessa hellityn uskomuksen mukaan korruptio Virossa on jäänne Neuvostoliiton ajalta. Graf on eri mieltä.
    ”Korruptio oli oleellinen osa Neuvosto-Viroa. Mutta se ei ollut yhtä laajaa tai merkittävää kuin nykyisin Virossa. Korruptio pääsi Virossa valloilleen sinä elokuun päivänä, kun maa itsenäistyi vuonna 1991.
    ”Neuvosto-Virossa valtio sekä paikallishallinto pitivät normaalisti kirjaa omaisuudesta. Eli viranomaiset tiesivät, mitä omistivat.
    Kun Viro itsenäistyi, kaikki taseet romutettiin, minkä jälkeen omaisuuteen pääsivät käsiksi nopeimmat ja härskeimmät. Virossa ei ollut synti eikä mikään, jos liikemies tai poliitikko hankki alkupääomansa realisoimalla kolhoosin traktorit tai siirtämällä arvoasuntoja omiin nimiinsä. Esimerkiksi Tallinnan vanhankaupungin asuntoja myytiin ministereille ja heidän kavereilleen parilla tuhannella markalla kappale. Nyt asunnoista maksetaan miljoonia.
    Itsekkyyden lisäksi korruptiota lietsoi ammattitaidottomuus. Kun Tallinnan uusi kaupunginjohtaja halusi tutustua vuonna 2000 kaupunkinsa taseeseen, hänen alaisensa kysyivät: ”Mihin taseeseen?
    ”Samanlainen piittaamattomuus on ollut vallalla myös ministeriöissä, jotka ovat voineet myydä hallinnonalaansa kuuluvaa omaisuutta ja jakaa tulot bonuksina ministeriön omille työntekijöille. Tai sitten rahat ovat vain yksinkertaisesti kadonneet.

Tulevaisuuteen eha-Mai Graf suhtautuu pessimistisesti. Hän ei usko, että korruptio hellittää. ”Viron niin kutsuttu hallintouudistushan päinvastoin lisää virastojen ja ministeriöiden omavaltaisuutta ja salailuoikeuksia. Vastaavasti valtion tilintarkastajien valtuuksia kavennetaan entisestään.
    ”Korruption hillitsemiseksi Grafilla on mielessään selkeä ohjelma: itsenäisyyden aikana tapahtunut valtion omaisuuden yksityistäminen pitäisi selvittää. Olisi jäljitettävä, mitä on myyty, kenelle ja mihin hintaan. Kaikki kähminnät pitäisi tuoda päivänvaloon ja selkeisiin rikoksiin syyllistyneitä pitäisi rangaista.
    Graf ei tosin itsekään usko, että näin tapahtuisi. ”Se olisi savotta, joka ei loppuisi koskaan. Eikä Virolla ole resursseja vaihtaa kaikkia korruptioon syyllistyneitä poliitikkoja ja virkamiehiä. Tämän maan väki ei siihen riittäisi.

Sami Lotila
Kuva: Jenny Eräsaari