02. helmikuuta 2001
Teksti:

Kerrotaan, että teknotrillereiden kuningas Tom Clancy hermostutti Yhdysvaltojen turvallisuusviranomaiset pahan kerran läpimurtoteoksellaan Punaisen lokakuun metsästys. Viranomaiset epäilivät Clancyn keinotelleen käyttöönsä salaista aineistoa ­ syytös, jonka Clancy myöhemmin kumosi.
    Suomalaisen viihdekirjallisuuden tämänhetkinen ykkönen nimimerkki Ilkka Remes on nyt tavallaan ylittänyt Clancyn saavutuksen. Remes oonistui suututtamaan uusimmalla kirjallaan kotimaansa ulkoministerin.
    Ulkoministeri Erkki Tuomioja arvosteli kotisivuillaan kipakasti Remeksen uutuuden Rutto-kellot. Lukutoukkana tunnettu Tuomioja kehuu Remestä kohtuullisen taitavaksi juonenrakentajaksi mutta epäuskottavaksi politiikan ja poliittisen päätöksenteon kuvaajaksi.
    ”Yhteinen piirre Remeksen koko tuotannossa näyttää olevan kaiken mahdollisen pahuuden liittyminen Venäjään ja venäläisiin. On surullista ajatella, että tämä saattaisi olla [Remeksen] menestyksen salaisuus”, Tuomioja arveli luettuaan Ruttokellot ja kolmen muun kirjan mainokset.
    Remeksen romaanissa Karjalan lunnaat (wsoy 1999) Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat Naton laajentumisesta Suomessa. Kirjan henkilöt, muun muassa Amerikan presidentti, laukovat eräitä poliittisia ”totuuksia”.
    Ylioppilaslehti pyysi Tuomiojaa, Rovaniemen yliopiston professori Alpo Rusia ja ulkopoliittisen instituutin johtaja Tuomas Forsbergia arvioimaan kolme Karjalan lunnaissa esitettyä Nato-aiheista ajatusta. Rusi ja Forsberg vastasivat.

Remeksen totuus 1:

”Kaikki sanovat yhteen ääneen, että kylmä sota on peruuttamattomasti ohi. Nato on solminut yhteistyösopimuksen Venäjän kanssa ja naamioinut itsensä rauhan turvaamisesta ja katastrofien torjunnasta porisevaksi ompeluseuraksi, jonka johtoon pian varmasti imagosyistä valitaan nainen. Ajatustakin läntisen Euroopan ja Venäjän välisestä vastakkainasettelusta pidetään mielettömänä. Siitä huolimatta Venäjällä on aseissa yli miljoonan miehen armeija ja suuri osa siitä on läntisellä rajalla. Siitä huolimatta unkarilaiset, tsekkiläiset ja puolalaiset veronmaksajat pulittavat miljardeja amerikkalaisten ja länsieurooppalaisten asetehtaiden osakkeenomistajille. Siitä huolimatta Suomessa käytetään viimeisetkin roposet Hornettien ja helikoptereiden ostamiseen. Eikä kukaan kuvittele vakavissaan Natoon hinkuvien jäsenehdokkaiden olevan kiinnostuneita muusta kuin perustamissopimuksen viidennestä pykälästä, yhteisen puolustuksen ja turvallisuustakeiden avainpykälästä, joka on venäläisiä vastaan laadittu

”Forsberg: ”Tässä pelataan sanojen ja tekojen välisellä ristiriidalla, ja siinä vertailussa ”totuus” kallistuu aina helpommin tekojen puolelle. Osa tästä ristiriidasta tietysti on olemassa, mutta kyllä Venäjä näkee uhat ennemmin muualla kuin lännessä ­ eli idässä ja etelässä ­, ja Puolalle, Unkarille ja ennen kaikkea Tshekeille oli vähintään yhtä tärkeätä päästä Natoon identiteettisyistä: Nato-jäsenyys osoittaa näiden maiden kuuluvan länteen.”

Rusi: ”Naton rooli Euroopan vakauden ja turvallisuuden kannalta on ollut ja on keskeinen. Liittokunnat loi ulkoisen suojan integraatiolle. Kylmän sodan päättymisen jälkeen Nato on saanut uuden roolin. Ilman Naton pommituksia Kosovossa 1999 alue olisi ajautunut epävakauteen ja Euroopassa olisi noin miljoona albaanipakolaista.

Remeksen totuus 2:

”Naton laajentumisen yhteydessä ei voi sanoa ääneen, että Euroopan Unioni ja Yhdysvallat ovat keskenään taloudellisia kilpailijoita, ja Nato oli ainoa instituutio, jonka kautta Yhdysvallat voi valvoa intressejään Euroopassa ja vaikuttaa sitä koskevaan päätöksentekoon. Nato oli valvonta- ja vallankäyttöorganisaationa täydellinen, koska se oli Euroopassa kansalaisten hyväksymä. Naton laajentuessa itään Yhdysvaltain vaikutus laajeni sen mukana.

”Forsberg: ”Väite pitää aika pitkälle paikkansa, sillä Naton avoimien ovien politiikka antaa luonnollisesti enemmän vaikutusvaltaa kuin jos sanottaisiin, että ovet ovat kiinni. Silti Naton kautta voidaan vain vajavaisesti vaikuttaa talouspoliittiseen päätöksentekoon. Ehkä tässä yhteydessä on hyvä muistaa myös se, kuinka paljon vastustusta Yhdysvalloissa oli Naton laajentumiselle. Vaikutusvalta ja sitoumukset kulkevat käsi kädessä: ei ole itsestään selvää, miten Yhdysvallat laajentumisesta suoranaisesti hyötyy.”

Rusi: ”Yhdysvaltain sitominen Euroopan turvallisuuden säilyttämiseen on ennen muuta Euroopan edun mukaista.

Remeksen totuus 3:

”Kaikkein arkaluontoisimpiin kuuluvasta Naton laajentumisen syystä oli vaiettava tyystin: Yhdysvaltain aseteollisuus oli tullut entistä riippuvaisemmaksi viennistä. USA oli lähes samanlaisessa tilanteessa kuin Englanti ja Ranska ­ voidakseen rahoittaa oman varustautumisensa sen täytyi aseistaa koko maailma. Naton uusien jäsenmaiden ja sellaisiksi tähtäävien tekemät kymmenien miljardien dollarien asetilaukset kerrannaisvaikutuksineen olivat tarpeen.

”Forsberg: ”tästä en osaa sanoa. Kuvittelisin että uusien jäsenmaiden asetilaukset on kuitenkin hyvin pieni siivu.”

Rusi: ”Aseteollisuuden intressi on käsitteenä kapea-alainen. Kun ydinase on keksitty, on olennaista luoda poliittiset esteet sen käytölle. Aseriisunta tulee nostaa uudelleen kansainvälisen politiikan agendan avainkysymykseksi.

”Totuus on lukijan päätettävissä”

”Kirjailija Ilkka Remes sanoo, että jokainen saa itse päättää väitteiden totuudenmukaisuuden fiktiosta irrotettuna ­ kirjassa ne palvelevat tarinaa.
    ”Pyrin siihen, että tarinani rakentuvat jonkinasteiselle todellisuuspohjalle kahdesta syystä: lukija on helpompi kuljettaa tarinan maailmaan, ja toisaalta minua kiinnostaa enemmän fiktion rakentaminen faktoista kuin puhtaan fantasian kirjoittaminen. Asioita kuitenkin analysoidaan aina tarinan henkilön näkökulmasta ­ tämä saattaa joskus olla myös omani, joskus taas ei.
    ”Ulkoministeri Erkki Tuomiojan kritiikki ottaa kirjailijaa selvästi päähän. ”Tuomioja pitää surullisena ajatusta, että ’kaiken mahdollisen pahuuden liittyminen Venäjään ja venäläisiin’ saattaisi olla kirjojeni menestyksen salaisuus. Kuinka tiukasti menneisyyden kahleissa ulkoministeri mahtaa vielä elää, kun tuollainen ajatus edes pälkähtää hänen päähänsä?” Remes ihmettelee. ”Tämän päivän lukijaa ei todellakaan kiinnosta se, mistä ilmansuunnasta ’paha’ tulee, vaan se, että tarina toimii.
    ”Esimerkiksi Pääkallokehrääjässä (wsoy 1997) on sivukaupalla amerikkalaista kulutusyhteiskuntaa arvostelevaa tekstiä ja Ruttokelloissa (wsoy 2000) ruoditaan viihteellistynyttä amerikkalaista mediaa, kirjailija muistuttaa.
    ”Jonkinasteisen todellisuuspohjaisuuden vuoksi kirjoissani esiintyy muun muassa venäläisiä rikollisia, kuten niitä valitettavasti esiintyy myös elävässä elämässä”, Remes sanoo. Hän lisää, ettei epäröi käyttää Ruotsin mafiaa vihollistahona heti kun järjestäytynyt rikollisuus saavuttaa siellä tarinankerronnan kannalta uskottavan aseman.
    ”Kummallista on, että Tuomioja väittää ’kaiken pahuuden’ liittyvän Ruttokelloissa venäläisiin, vaikka keskeinen paha on ulkoministeri Juvonen, 1970-luvulla Neuvostoliiton ja ddr:n avulla asemiaan pönkittänyt poliitikko, joka lopulta vallanhimossaan on valmis myymään maansa. Kirjoissani henkilöiden ’pahuutta’ ei määrää kansallisuus vaan heidän tehtävänsä tarinassa.

Heikki Valkama