Päivä päivältä yhä harvempi opiskelija maksaa pikkumenonsa kolikoilla ja seteleillä, kun ladattavista sirukorteista on tullut tavallinen maksuväline joukkoliikenteessä, UniCafeissa ja Hoasin talojen pesutuvissa.
Rahakortit tuovat säästöjä pankeille ja palveluiden tarjoajille. Asiakas saa puolestaan vastineeksi alennusta maksamistaan hyödykkeistä. Mutta sähköiseen käteiseen siirtymisessä on myös ongelmansa.
Ennen vuodenvaihdetta opiskelijat ärsyyntyivät, kun Hoasin opiskelija-asuntojen pesutuvissa kelpasi käteisen sijaan enää vain Avant-rahakortti. Uutta käytäntöä perusteltiin muun muassa sillä, että kolikot päätyivät säiliöistään liian usein pitkäkyntisten taskuun.
Siirtyminen sähköiseen käteiseen hankaloitti erityisesti ulkomaalaisten elämää. He saattoivat joutua lykkäämään pyykinpesuaan kunnes saivat suomalaisen pankkitilin ja sirukortin. Pulma ratkaistiin järjestämällä ulkomaalaisille opiskelijoille mahdollisuus ostaa huoltoyhtiöltä heille tarkoitettu erillinen Avant-kortti.
Helsinkiläisopiskelijat eivät ole ainoita, joille sähköinen käteinen on aiheuttanut päänvaivaa. Tammikuun alusta lähtien Tampereen uimahalleista ei ole saanut opiskelija-alennusta muuten kuin maksamalla käyntinsä Tampereen kaupungin liikennelaitoksen matkakortilla. Monien mielestä tuntuu järjettömältä, että keskustassa asuvan opiskelijan on hankittava bussikortti saadakseen uida opiskelijahintaan.
Opiskelijoiden ja muiden käyttäjien on kuitenkin hyvä tottua sirukortteihin, sillä pankeille ja palveluja tarjoaville yrityksille sähköinen käteinen on kannattavaa liiketoimintaa. Asiakkaat lataavat sähköisesti rahaa kortin sirulle, jolloin käteinen todellisuudessa on pankin tai yrityksen kassassa kasvamassa korkoa. Toisin sanoen kuluttaja lainaa pääomaa pankille tai palvelun tarjoajalle.
Puhelinkortit, lahjakortit ja suurissa erissä myytävät postimerkit toimivat samalla periaatteella. Asiakas maksaa etukäteen palvelusta, jonka lunastaa joskus myöhemmin – jos lunastaa. Esimerkiksi puhelinkortteihin jää usein markka tai pari, sillä puhelun aloitusmaksu voi olla kortissa jäljellä olevaa summaa suurempi. Lahjakorteista ja postimerkeistä osa häviää tai jää muuten käyttämättä.
Kun hyy yhtymä syksyllä 2000 rajasi lounastukensa vain UniCardin käyttäjille, käyttäjien määrä suureni räjähdysmäisesti ja UniCardista tuli Suomen käytetyin ladattava rahakortti.
Viime lokakuussa UniCardilla maksettiin hyy Yhtymän 60 toimipisteessä 125 000 kertaa, kun Leonian, OKOn ja Meritan ylläpitämän valtakunnallisen Avant-rahakorttijärjestelmän 6000 toimipisteessä kortteja käytettiin 80 000 kertaa.
Tällä hetkellä UniCardeja on liikkeessä 27 000, mikä vastaa Oy UniCard Ab:n tavoitteekseen asettamaa määrää. Joitakin opiskelijoita tämä voittokulku on suututtanut, koska käteismaksaja ei nauti enää samoista eduista kuin UniCard-käyttäjä.
”Yhtymän ateriatuki voidaan nyt kohdistaa niille, joille se kuuluu”, sanoo Oy UniCard Ab:n apulaisjohtaja Arja Kosonen. ”Ymmärrän kyllä, että opiskelijoiden keskuudessa aiheuttaa närää se, että olemme halunneet antaa toisille enemmän alennusta kuin toisille. Tämä on kuitenkin meidän valitsemamme hinnoittelupolitiikka.
”Oy UniCard Ab on hyy Yhtymän organisaatiossa erillinen yksikkö, joka huolehtii korttien jakelusta, markkinoinnista ja tietojärjestelmän ylläpidosta. Kuluja aiheutuu sen verran, että Oy UniCard Ab:n tulos vuonna 2000 oli selkeästi tappiollinen.
Tappioista huolimatta UniCard kannattaa hyy Yhtymälle. hyy Yhtymän ravintolatoimialajohtajan Marjo Berglundin mukaan UniCardilla säästetään pelkästään pankkien perimiä kolikonkäsittelykustannuksia noin 400 000 markkaa vuodessa.
Lukukausien aikana korteille eli yhtymän kassaan on talletettuna 300 000-600 000 markkaa. Oy UniCard Ab tallettaa pääoman hyy Yhtymän yhtymäpankkiin, jossa sille maksetaan kolmen prosentin korko. Yhtymä sijoittaa pääoman edelleen muiden talletustensa mukana vielä tuottoisammin.
Lisäksi hyy Yhtymä voi UniCardilla seurata eri tuoteryhmien, kuten ruoan, paperien ja kirjojen, menekkiä. Kun opiskelija maksaa UniCardilla lounaansa, tietojärjestelmään kirjautuu, että asiakas on ostanut elintarvikkeita. Saamiensa tietojen perusteella yhtymä voi kohdistaa markkinointiaan eri asiakasryhmille.
UniCardia vaivaa kuitenkin sama ongelma kuin monia muitakin kanta-asiakasjärjestelmiä. ”Emme vielä osaa käyttää tarpeeksi hyvin saamiamme tietoja”, Arja Kosonen sanoo ja korostaa, että markkinointia on kohdistettu vain niihin, jotka ovat kortin hankkiessaan antaneet siihen luvan.
Ladattavaa avant-rahakorttia lanseeraavassa Automatia Rahakortit Oy:ssä uskotaan sähköisen käteisen yleistyvän lähivuosina. Markkinointipäällikkö Jyri Marviala kertoo, että järjestelmän teknisiä edellytyksiä on parannettu viime aikoina rajusti.
Vuodesta 1997 lähtien saatavilla olleita Avant-kortteja on tällä hetkellä liikkeellä yli puoli miljoonaa. Kortteja käytetään silti niiden määrään verrattuna vähän. Nihkeä alku johtuu siitä, että kaupallistaminen ei ole vielä alkanut toden teolla, Marviala sanoo.
”Maksupisteitä on noin 6 000 ympäri maata. Tyypillisimpiä kohteita ovat henkilöstöruokalat, bussit, kioskit sekä Tampereen ja Seinäjoen parkkimittarit. Avant-kortti on tulossa joukkoliikenteeseen myös pääkaupunkiseudulle. Neuvotteluja hkl:n, ytv:n ja vr:n kanssa on käyty.
”Suomen Pankin maksujärjestelmätoimiston päällikkö Marianne Palva on Marvialaa skeptisempi: vaikka kaikkiin pankkikortteihin tulee magneettinauhan tilalle siru, sähköinen käteinen tuskin yleistyy paremmista käyttömahdollisuuksista huolimatta.
Sähköinen käteinen ei lyö itseään läpi, jollei korteilla voida tarjota kuluttajille riittävästi palveluita, Palva uskoo. ”Tällä hetkellä tavallinen ihminen voi maksaa ladattavalla rahakortilla parkkimaksun, jos on siihen tarvittavan laitteen hankkinut.
Arno Ahosniemi
