Vuoden 2050 suuri evoluutiovalinta

T:Teksti:

Tämän haastattelun tärkein asia on tulossa, varoittaa tulevaisuudentutkija Torsti Kivistö. Kivistön kuningasajatus on se, että eri tietoisuudenlajit käyvät tällä hetkellä keskinäistä olemassaolotaistelua. Miten länsimainen ja itämainen tietoisuuden kapasiteetti eroavat toisistaan ihmiskunnan tavoitteiden kannalta? ”Luonnonkansojen sana on vielä paljolti sanomatta”, Kivistö pohtii, ”ja heidät tulee ottaa tosissaan.
    ”Kivistön puheessa yhdistyvät suuret linjat (siis todella suuret linjat; ei ”suuret linjat” siinä mielessä kuin tavallinen poliitikko käyttää sanaa puhuessaan vaikkapa eu:n kehityksestä seuraavien viidentoista vuoden aikana) aina lopulta päätöksiin ja valintoihin. Hän pohtii, voisiko ihmiskunta itse vaikuttaa evoluution seuraavaan vaiheeseen, ja puhuu erityisen lämpimästi eettisen tietoisuuden evoluutiosta egon ja materian korostamisen sijaan. Toisaalta evoluutiota on jatkunut viisi miljardia vuotta, eikä sen tietoinen muuttaminen ole helppoa ja itsestään selvää.
    Vuonna 1987 tekniikan tohtoriksi väitellyt Kivistö johti isoa laboratoriota toistakymmentä vuotta Valtion Teknisessä Tutkimuskeskuksessa. Kun vtt:n organisaatiouudistuksen seuraukset eivät miellyttäneet, hän poistui laitoksesta ja perusti oman yrityksensä Tulex Oy:n. Tulex konsultoi esimerkiksi työelämän kehittämiseen, ihmisen henkiseen kasvuun ja tulevaisuusajatteluun liittyvissä asioissa kestävän kehityksen näkökulmasta.
    Kivistö antaa tarvittaessa myös tietoa kasvusuuntauksista eri talousalueilla. Asiatiedon jakamisen lisäksi Kivistö kertoo pyrkivänsä tuomaan toimeksiantajiensa tietoon asioiden eettiset puolet, kuten taloudellisen kasvun rajoitukset.

Käytännön työtä paremman tulevaisuuden eteen Kivistö on tehnyt myös Espoon kunnallispolitiikassa valtuutettuna ja varavaltuutettuna vuodesta 1992 lähtien ensin vihreiden ja nyt keskustan edustajana. Hän oli myös keskustan europarlamenttiehdokas vuonna 1999 ja sai 1119 ääntä, mikä oli vähiten keskustan listalla.
    Vaali-ilmoittelussaan Kivistö on painottanut, että ”tilaisuudessa ei ole kahvitarjoilua”. Hän haluaa puhua oikeista asioista, isoista asioista, merkittävistä asioista.
    Isoja asioita hän on listannut piirtoheitinkalvolle, jonka hän lainaa minulle jutunteon ajaksi. Kalvolle on hahmoteltu ihmiskunnan mahdollisia linjavalintoja. Niitä on kaikkiaan kahdeksan, joista mielestäni kiehtovimpia ovat numero kaksi (meditatiiviset yhteisöt ja yhdyskunnat, uudet värähtelytasot aivojen ja keskushermoston alueella, hiljaisuuden korostuva merkitys), numero viisi (liikkuvat yhdyskunnat, suuret alukset, keinosaaret, rotujen nykyaikaiset kansainvaellukset) ja myöhemmin käsin kirjoittamalla lisätty numero kahdeksan (ääriolojen yhteiskunnat: maanalaiset kaupungit, ikiroudan yhteiskunnat, kuun pysyvä asuttaminen vuonna 2010).
    Vuosilukujen pelkäämätön mainitseminen on yksi Kivistön näkemysten hämmästyttävimpiä piirteitä. Mutta ”muutostietoisuus” ja ”pyrkimys purjehtia joustavasti aika-avaruudessa” kuuluvat hänen mukaansa tulevaisuudentutkijan perusosaamiseen.
    Kivistö sanoi muutama vuosi sitten, että ihmiskunnan seuraava evoluutiovalinta tehdään vuoteen 2050 mennessä. Parhaillaan on tapahtumassa muutos tietoisuuden tasolla, ja Kivistö viittaakin teknologisten innovaatioiden lomassa aina välillä myös Freudiin ja Jungiin.
     ”Se on osa psyyken toimintaa, että ego toimii mielihyvän maksimoimisen periaatteella. Ego on osa tietoisuuden evoluutiota”, Kivistö sanoo ja jatkaa, että ”maapallon suuria ongelmia ei enää voida ratkaista egotietoisuudella.
    ”Kivistön puheissa vilahtelee uusia käsitteitä, ja hän korostaa niiden hyödyllisyyttä: ”Uusi käsite on aina myös tulevaisuusteko. Uusien käsitejärjestelmien löytäminen liittyy tietysti evoluution seuraavaan vaiheeseen.
    ”Kun pohditaan luonnontieteiden osuutta evoluution suunnan etsinnässä, Kivistö on aivan erityisen kiinnostunut ainakin yhtenäisteoriasta ja maapallomalleista. Tosin maapallokaan ei välttämättä riitä, sillä universumin mitat huomioon ottaen ”en voisi hyväksyä että vain tällä planeetalla on älyllistä elämää”.
    Valtuustotyötä lähemmin koskettavaa tekstiä löytyy Kivistön kirjoittamasta kuntien tulevaisuutta käsittelevästä kirjasta, jonka Suomen kuntaliitto on kustantanut. Kirjassa yhdistetään laajoja visioita tulevaisuuden teknologisesta ja moraalisesta kehityksestä kunnallispoliittisiin teemoihin, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja asumiseen.
    Kuntakirjassa Kivistö esittelee muun muassa terveystiimeihin perustuvaa terveydenhuoltojärjestelmää. Terveystiimin muodostavat asiantuntijalääkärin ja informaatiosihteerin johdolla eri alojen asiantuntijat, kuten hierojat, pediatrit ja homeopaatit. Tiimien vastuulla olisi muutaman sadan perheen terveys, ja ne saisivat sitä enemmän palkkaa, mitä terveempinä ihmiset pysyisivät.
    ”Nykyäänhän rahaa saadaan pääosin siitä, että ihmiset ovat sairaita”, Kivistö huomauttaa. Homeopaatit eivät ole mukana sattumalta, sillä Kivistö puhuu terveysasioissa ”laajennetun lääketieteen” puolesta. Akupunktio ja homeopatia ovat hänestä arvokkaita, koska ne ovat säilyneet ­ ”kestäneet ajan testin”.
    Vaihtoehtolääketieteen lisäksi Kivistö uskoo myös uuteen teknologiaan. Hänen mukaansa päälle puettavat tietokoneet saattavat olla osa tulevaisuuden terveydenhuoltoa. Tietokoneet voivat mitata esimerkiksi hengitystiheyttä, pulssia ja muita tärkeitä asioita ja antaa hälytyksen tarpeen vaatiessa. Japanissa on jo kehitetty wc-istuin, joka ilmaisee käyttäjänsä veriarvot.

”Poliitikko äänestää totuudesta, tiedeyhteisö tutkii mikä on totta”, Kivistö sanoo. ”Mikään asiatieto ei tehoa, jos poliitikko on päättänyt, että asia on jotenkin ­ tuli sitten mikä tahansa Nobel-tason tutkija väittämään jotain muuta.
    ”Niinpä Kivistön näkemykset kunnallispolitiikasta ovat kriittisiä: Keskustelu on aika arkista ja raadollistakin ja joskus taas enemmän show’ta. ”Kun ennenkin on tehty näin” -argumenttia pidetään vieläkin hämmästyttävän pätevänä.
     Kivistö kertoo yrittäneensä puhua siitä, miten Espoosta tehtäisiin oppimis- ja opettamisympäristö, jossa integroidaan oppimis- ja opettamistoimintoja kokonaisuudeksi. Mutta nämä visiot on yleensä torjuttu.
    Myönteinen poikkeus valtuutettujen joukossa on kuitenkin ollut kokoomuksen ex-kansanedustaja Jouni J. Särkijärvi, jonka kanssa on usein syntynyt onnistunutta keskustelua. Kivistö kutsuu Särkijärveä ”huippuälykkääksi” ja kertoo tuntevansa hänet Mensa ry:n toiminnasta.
    Kunnallispolitiikan tai kansalaisjärjestöjen alueella toimiminen on osa Kivistön tapaa toteuttaa omassa elämässään uutta aikabudjetointia. Hän pyrkii käyttämään noin 10 tuntia viikossa vastikkeettomaan työhön ja toimintaan, joka ”sisältää myös lastenhoidon” tai sen, ettei hän ”esitä esimerkiksi tästä haastattelusta 12 000 markan laskua”. Hyvä!

Kyösti Niemelä
Kuva Pasi Autio