19. tammikuuta 2001
Teksti:

Viime aikoina Ruotsissa on suomen kielen yliopisto-opetusta vähennetty muun muassa Göteborgissa ja Lundissa, jossa on säästetty poistamalla määräaikaisen ulkomaanlehtorin virka. Myös Tukholman yliopistossa on suunniteltu Suomen kielen laitoksen lakkauttamista ja liittämistä pohjoismaisten kielten laitokseen.
    Tanskassa uusia suomen kielen opiskelijoita ei oteta ensi syksynä Kööpenhaminan yliopistoon. Tanskalaisopiskelijat ovat ilmaisseet huolensa laitoksen tulevaisuudesta yliopiston tiedekuntaneuvostolle lähettämässään avoimessa kirjeessä, jossa he pyysivät tiedekuntaa harkitsemaan päätöstä uudelleen.
    Kööpenhaminan yliopiston suomen kielen professori Paula Andersson pitää säästötoimia huolestuttavina suomen kielen opetuksen tulevaisuuden kannalta.
    ”Opiskelijoita otetaan vastaisuudessa sisään vain joka toinen vuosi, jolloin esimerkiksi peruskursseja järjestetään puolet vähemmän kuin nyt. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että läheskään kaikki halukkaat eivät saa opetusta”, Andersson sanoo.
    Laitoksen opetusta valvova opiskelijajäsen Niina Moilanen kertoo, että suomen opiskelijoita on jo nyt enemmän kuin kurssitarjontaa. Hän luonnehtii tehtyjä päätöksiä shokeeraaviksi.
    ”Emme kuitenkaan anna periksi, vaan yritämme pitää nyt aineen lippua korkealla, järjestää tapahtumia ja yhteistoimintaa. Näin saamme näkyvyyttä koko yliopistolla. Sympatiaa muilta laitoksilta on jo kuulunut.
    ”Paula Anderssonin mukaan koko suomen kielen laitos pitää tiiviisti yhteyttä Lundin yliopistoon, jonka kanssa on suunnitteilla muun muassa yhteisiä kursseja tilanteen parantamiseksi. Hän muistuttaa, että säästötoimista Kööpenhaminan yliopistossa kärsivät monet pienet kielet.
    ”Myös meillä säästötoimet koskevat koko suomalais-ugrilaista laitosta, siis suomen lisäksi viron ja unkarin kieliä. Sanonta ’mennään yli sieltä, missä aita on matalin’ kuvaa hyvin tehtyjä päätöksiä”, kertoo puolestaan suomen kielen professori Manja Lehto Lundin yliopistosta.
     Helsingin yliopiston suomen kielen professori Jyrki Kalliokosken mukaan lakkauttamistapauksissa kyse ei ole niinkään ulkomaalaisten opiskelijoiden vähäisestä kiinnostuksesta suomen kieltä kohtaan, vaan raa’asta hallintopolitiikasta, joka ei suosi pieniä kieliä.
    ”Pienet kielet lakkautetaan tai yhdistetään muihin laitoksiin aina ensimmäisenä, kun yliopiston pitää säästää. Tämä pätee kaikkialla maailmassa”, Kalliokoski toteaa.

Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen cimo:n suomen kielen ja kulttuurin opetuksen neuvottelukunta suunnittelee parhaillaan keinoja elvyttää suomen kielen asemaa Pohjoismaissa ja muualla maailmassa. Viimeisin cimo:lle kantautunut tieto lakkautuksista oli Prahan Kaarlen yliopiston fenno-ugristiikan laitoksen lakkauttamisuhka, kertoo Anna-Maija Raanamo, kielen ja kulttuurin opetuksen neuvottelukunnan pääsihteeri.
    ”Yksi keino parantaa suomen kielen asemaa ulkomaisissa yliopistoissa on lisätä akateemisesti pätevien suomen opettajien määrää yliopistoissa lähettämällä heitä Suomesta ulkomaille”, Raanamo sanoo.
    Joissain tapauksissa yliopistojen hallinto on Raanamon mukaan perustellut lakkauttamisuhkaa ja säästötoimia akateemisesti pätevien suomen tutkijoiden ja opettajien puutteella, joskin esimerkiksi Pohjoismaissa säästötoimiin vaikuttaa enemmän yliopistojen halu säästää pienissä aineissa.
     ”Suomalaiset tuovat laitoksille joka tapauksessa tuoreen tuntuman Suomen tapahtumiin, kieleen ja kulttuuriin”, Raanamo pohtii.
    Ulkomaille cimo:n kautta lähetetyt kolmisenkymmentä opettajaa vuodessa eivät hänen mukaansa riitä, sillä lakkautukset ja säästöt eivät heijasta suomen opintojen vähäistä kysyntää opiskelijoiden keskuudessa. Päinvastoin opetustarve lisääntyy koko ajan.
     Raanamo haluaa muistuttaa, että suomen kielellä menee maailmalla kokonaisuudessaan hyvin.
    ”Esimerkiksi Seattlessa Washingtonin yliopistossa laajennettiin entisestään suomen kielen opetustarjontaa perustamalla suomen kielen ja kulttuurin lehtoraatti yhdessä cimo:n kanssa. Saksassa puolestaan on yli 17 suomen kielen opetuspistettä. Siellä kiinnostus suomen opintoihin on lisääntynyt merkittävästi eu-jäsenyytemme vaikutuksesta”, Raanamo kertoo.

Anna-Kaisa Pitkänen
Kuvitus Jenny Eräsaari